Partisiipit (» asetelma 93) ovat nominin tavoin taipuvia, adjektiiveille ominaisissa tehtävissä toimivia infiniittimuotoja (taivutuksesta » § 122). VA- ja NUT-partisiippi muodostavat aktiivin ja passiivin sekä eri aikasuhdevaihtoehtojen yhteen nivoman nelijäsenisen ryhmän (» § 522 – 524). Lisäksi on kaksi partisiippia, jotka ovat näiden erojen suhteen neutraalimpia: genetiivisubjektillinen agenttipartisiippi (» § 525) sekä kieltopartisiippi (» § 526).
Aktiivi | putoava | |
Passiivi | katsottava | |
Aktiivi | ostanut, tullut | |
Passiivi = TU-partisiippi | syöty, maksettu | |
GEN + aiheuttama | ||
puhumaton |
Monet partisiippimuotoiset sanat ovat leksikaalistuneet adjektiiveiksi eli adjektiivistuneet (» § 630 – 632); on myös substantiivistuneita partisiippeja. Leksikaalistumaton partisiippi saa verbin laajennuksia ja muodostaa niiden kanssa partisiippilausekkeen (» § 527). Adjektiivistunut partisiippi taas saa adjektiiveille tyypillisiä astemääritteitä, substantiivistunut esim. genetiivimuotoisen tai kongruoivan etumääritteen.
Partisiippilauseke toimii tyypillisesti substantiivin määritteenä, jolloin sillä on samantyyppinen tehtävä kuin relatiivilauseella (» § 531).
Lisäksi partisiippilauseke toimii substantiivilausekkeena (» § 532) sekä predikatiiviadverbiaalina (» § 533 – 534) ja predikatiivina (» § 535).
Tässä luvussa käsitellään partisiippeja partisiippilausekkeissa. Tällaisia leksikaalistumattomia partisiippeja esiintyy myös verbeistä, joiden partisiippimuoto on yleisessä käytössä leksikaalistuneena, esim. hyviin opetustuloksiin vaikuttavia tekijöitä, vrt. vaikuttava ’tehokas, koskettava’. Partisiippien adjektiivimaisuus on asteittaista ja ilmenee eri tavoin. Partisiippi voi leksikaalistua myös laajennuksineen, esim. aikansa elänyt; tuloksena voi olla yhdyssana, esim. suustaladattava. Tällaisella laajennuksella ei ole omia laajennuksia eikä se viittaa tiettyyn tarkoitteeseen.
Partisiipeilla on sekä johdoksen että taivutusmuodon ominaisuuksia (» § 61 – 62). Koska ne taipuvat luvussa ja sijassa, niitä voi pitää verbikantaisina adjektiiveina (» § 297). Partisiipit esiintyvät myös liittomuotojen pääverbeinä sekä verbiliitoissa (» § 536 – 537, 450 – 453).
Partisiipit voi muodostaa mistä tahansa verbistä, mutta niiden käytöllä partisiippilausekkeissa on rajoituksia: niissä ei käytetä yksipersoonaisista verbeistä eikä modaaliverbeistä muodostettuja partisiippeja (täytyvä, voineita) (» § 527), ja passiivin partisiipit ja agenttipartisiippi rajoittuvat ensisijaisesti transitiiviverbeihin (» § 529).