Interrogatiivipronomini on yhden kysymys- eli interrogatiivilauseen tyypin, hakukysymyksen tuntomerkki (» § 1682 – 1688). Interrogatiivipronominin edustaman jäsenen tulkinta on avoin. Kysymyksellä (esim. Mitä sinä haluat?) haetaan vastausta avoimeen kohtaan; alisteisen kysymyslauseen tapauksessa hallitseva lause osoittaa, millä tavoin avoimen kohdan tulkinta on relevantti: En tiedä ~ kaikki riippuu siitä ~ isä jo kertoi, mitä sinä haluat.
Pronomini kuka antaa ymmärtää, että vastaukseksi oletetaan ihminen, kumpi, että haku tehdään kahdesta vaihtoehdosta. Muuten pronomini on mikä. Vastaavia proadverbeja ovat koska, milloin, miten, kuinka, miksi ja proadjektiiveja millainen, mimmoinen ja minkälainen. Pronomini sijoittuu normaalisti kysymyslauseen alkuun (kuitenkin » § 1683) ja toimii joko itsenäisenä tai tarkenteena:
| Itsenäinen | Kongruoiva määrite (tarkenne) |
| Kukas sieltä tulee? | Ketä historian henkilöä haluaisit esittää? |
| Mistä tämä keitto on tehty? | Mihin aikaan se alkaa? |
| Kumman kanssa lähtisit ulos? | Kumman vanhemman näköinen hän on? |
| Minkälainen se oli? | Minkälaista ruokaa sieltä saa? |
Interrogatiivipronomini voi saada elatiivimuotoisen jälkimääritteen, joka ilmaisee mistä joukosta tarkoitetta haetaan (kokonaisuuden elatiivirakenne). Lisäksi interrogatiivipronominit muodostavat kiinteitä appositiorakenteita pronominien kaikki ja muu kanssa, jotka ohjaavat kysymyksen tulkintaa (b), samoin sanojen ihme ja kumma sekä kirosanojen kanssa (c).
Huom. Interrogatiivinen miksi tulkitaan yhteydestä riippuen joko adverbiksi, esim. Miksi sinä kiusaat minua?, tai mikä-pronominin translatiiviksi, esim. Miksi sinä minua oikein luulet?
Edellinen pykälä