SISÄLLYS > ILMIÖT > Kysymykset > Hakukysymykset > Kysyttävän lajeja > Syyn kysyminen > § 1688 Syyn kysymisen
keinoja ja erityispiirteitä
§ 1688 Syyn kysymisen
keinoja ja erityispiirteitä
Syytä
kysyviä ovat adverbi miksi,
adpositiolausekkeet minkä vuoksi ~ takia ~ tähden, mitä
varten sekä elatiivilauseke mistä syystä (a).
Lisäksi syyn kysyminen kuuluu mitä- (b)
ja miten(kä)- ~ kuinka-sanojen tehtäviin
(c), ja asiaintilan syytä kysytään myös yhdyslauseella, jossa seurauksena
oleva asiaintila esitetään että-lauseella
(d).
(a)
Minkä
vuoksi nopeusrajoituksen muuttumisesta ei tiedotettu
etukäteen? (l) | Minkä
takia GSM-puhelut kaikuvat? (l)
| Mistä syystä sanojen merkitys on
muuttunut? (a) | Mitä varte siun
täytyy periaatteita kannattaa tommosissa. (p)
(b)
Mitä sinä
sitä tuijotat? (l) | – – mitä se
minua liikuttaa. (k)
(c)
– Mitenkäs se
soittelija näin aikaisin soittelee? herra vilkaisi taas lehdestään. (k)
| Tullihallituksen ilmoitus tuontitilastojen miljardivirheestä
on sarjassaan uskomaton. Kuinka asiaan ei ole
kiinnitetty huomiota aikaisemmin? (l)
(d)
Mistä
johtuu, että urheilukalastus on nyt niin pinnalla? (l)
| Mikä siinä on, että myyjien on niin
vaikea keskittyä palvelemaan ihan tavallista, nuorta asiakasta? (l)
Syytä hakevissa kysymyksissä on laajemmat fokusointimahdollisuudet kuin muissa
hakukysymyksissä; ne herättävät implisiittisiä vaihtoehtoja asiaintilalle, jonka
syytä kysytään (e). Fokuksena on se osa lausetta, jonka vaihtoehdot
ovat kontekstissa relevantteja mutta jotka suljetaan kysymyslauseella
pois. (Painotusta osoitetaan esimerkeissä alleviivauksella.) Toinen
syytä kysyvissä lauseissa yleinen ilmiö on eksklusiivisen fokuspartikkelin juuri ~ just käyttö
(f) (» § 845).
(e)
Mitä sinä
siitä minua syytät? [miksi et
syytä äitiä? miksi et itseäsi?]
| Miksi valitsit Lempäälän?
[miksi et Tamperetta? miksi et
Toijalaa?]
(f)
Halusin jutella
sun kanssas. [1 virke poistettu] – Jutella.
– Niin. – Miks just mun? (k)
| Veltto, miksi jätit Tampereen, otit lainaa ja muutit
omakotitaloon Lempäälän Kuljuun? [vastaus poistettu] Miksi
valitsit juuri Lempäälän? (l)
Vaihtoehtojen keskeisyyden vuoksi syytä kysyvät hakukysymykset
ovat muita yleisemmin kielteisiä (g). Tämä perustuu siihen, että
myös tekemättä jättämiseen tai tapahtuman toteutumattomuuteen voi
olla syy, vaikka niiden ajankohtaa tai tapaa ei normaalioloissa
olekaan järkevää etsiä.
(g)
Mikset ole
kertonut aikaisemmin? (k) | Miksi ei
aina voi olla perjantai? (l) | Hollannissa kaksi
ihmistä hoitaa helposti 500 lehmän karjan. Miksi se
ei onnistu Suomessa? (l) | Tulitikut!
Se iso ulkomainen tikkuaski ulkohyyskän nurkassa! Miten hän
ei ollut tajunnut yhteyttä heti ensi-istumalta? (k)
Niin kielteinen kuin myönteinenkin syytä
koskeva kysymys luo implikaation, että tilanteen tulisi puhujan
mielestä olla toisin (h).
(h)
Miksi joensuulainen
nukketeatteri Vunukka esiintyi Suovanlahdella, pienellä syrjäisellä kylällä?
Miksei se ollut kirkonkylällä, tai miksei lapsia kuskattu kaupunkiin? (l)
Kysymyksillä, jotka ovat muotoa miten
~ kuinka niin, kyseenalaistetaan edellä esitetty lausuma
tai sen osa (i).
(i)
Isännäl taitaa
olla liikaa hyvä hevoin sano toinen. – Kuinka niin minä
sanon. – No kun ei käsis pysy sano. – No tais olla minä sanon. (a)
| Minkä ikänen olit ku alotit lätkän? – Miten
niin alotin, en mä vielä tähän päivää mennessä ole alottanut
sitä. (E)
•
Leena: | Onks sul nyt toinen puhelin
käytös, |
Taija: | Miten
nii? |
Leena: | Ku tää on näin selvää
tää puhe, (p) |