Kysymyslauseiden ja muiden interrogatiivisten rakenteiden päätyypit ilmenevät asetelmasta 192.
Yksinkertainen | Disjunktiivinen | |||
‑kO | ‑kO ja vai | kuka, mikä | vai, entä | |
Tuletko sinä
mukaan?
Sinäkö se olit? |
Tuletko sinä vai
menenkö minä
yksin?
Oliko se eilen vai tänään? |
Minne sinä menet?
Kuka niin sanoo? |
Tulet vai? | |
Lähteäkö kotiin? | (En tiennyt,) itkeäkö vai nauraa. | Mitä tehdä? | ||
Sinäkö? | Kahvia(ko) vai teetä? | Mihin aikaan? Tä? | Entäs me? |
Lauseiden lisäksi näissä rakenteissa on lausekkeita kuten Mihin aikaan sekä monenlaisia muita vakiintuneita ilmauksia, esim. Miten niin, Mitäs mies tai Eikö totta ~ niin. Lausemaisia ovat A-infinitiivin muodostamat interrogatiiviset infinitiivilausekkeet (» § 1587). Niillä on modaalinen, mahdollisen tai välttämättömän merkitys, seuraavassa esimerkissä ’pitäisi’.
Hakukysymyksen tuntomerkki on interrogatiivipronomini tai interrogatiivinen proadverbi tai ‑adjektiivi (» § 1682 – 1685, 734). Ilmauksella kysytään lauseen jonkin osan sisältöä. Vaihtoehtokysymykset eli polaariset interrogatiivilauseet ovat tunnistettavissa lauseen ensimmäiseen jäseneen liittyvästä kO-liitepartikkelista (» § 1689 – 1700). Ne koskevat lauseen ilmaiseman sisällön (proposition) hyväksymistä. Yksinkertaisella vaihtoehtokysymyksellä tarjotaan harkittavaksi lauseen paikkansapitävyyttä. Disjunktiivinen vaihtoehtokysymys taas esittää harkittavaksi kaksi tai useampia vaihtoehtoja, joita yhdistää konjunktio vai (» § 1689). Haku- ja vaihtoehtokysymyksille on yhteistä, että niissä esiintyy eräin edellytyksin kieltohakuisia aineksia (b) (» § 1694).
Haku- ja vaihtoehtokysymysten sisällöt menevät osittain päällekkäin: eräillä kO-liitteellisillä muodoilla on hakukysymyksen merkitys (» § 1685), ja joskus lauseessa voi olla sekä interrogatiivipronomini että kO-liite (» § 1684).
Interrogatiivisuuden merkki, kO-liite tai interrogatiivipronomini, sijoittuu yleensä lauseen ensimmäiseen jäseneen. Tätä voi silloin edeltää ainoastaan partikkeli (c) tai adverbiaalilause sekä niin (d).
Lausekkeessa kysymysliite ‑kO liittyy edussanaan (sen takiako, samalla kerrallako) tai etulaajennukseen (senkö ~ tämän asianko takia, samallako kerralla) (» § 134).
Partikkelikysymykset, joissa kysyvyyttä osoittaa pelkästään lausumanloppuinen partikkeli vai tai lausumanalkuinen entä(s), ovat vakiintuneet tiettyihin konteksteihin tai lausumatyyppeihin (» § 1701–).