Useille keskeisille merkitysalueille on olemassa interrogatiivinen pronomini, proadjektiivi tai ‑adverbi. Pro-sanan valinta siis välittää tiedon siitä, minkä tyyppistä vastausta haetaan.
Ihminen (identiteetti) | Kuka tämän on kaatanut? | Eemeli. |
Muu olio (kategoria) | Mille(kä) te nauratte? | Vaarin puheille. |
Paikka | Missä äiti on? | Kaupassa. |
Minne(kä) kaikki tämä joutuu? | Roskikseen. | |
Aika | Milloin(ka) ~ Koska me lähdetään? | Ihan kohta. |
Ominaisuus | Minkälainen se kurssi oli? | Oikein inspiroiva. |
Millaiset kurssit ovat parhaita? | Sellaiset joilla oppii. | |
Tapa | Miten(kä) ~ kuinka kurssi meni? | Paremmin kuin luulin. |
Syy | Miksi sinä naurat? | Kun kaikki on niin hullua. |
Muita kysyttäviä ilmaistaan lausekkeilla, joissa interrogatiivisana on määritteenä. Tällaisia ovat aste, esim. kuinka vakuuttava, ja määrä, esim. kuinka ~ miten paljon ~ monta. Tavan kysymiseen on useita keinoja, esim. kuinka, miten, millä tavalla ~ tapaa ~ lailla ~ viisiin, samoin syyn (» § 1688).
Kuka-pronominilla hakualue rajataan ihmisiin. Predikatiivia kysyttäessä kuka tavoittelee identiteettiä ja mikä kategoriaa:
Identiteetti | Kuka tuo on? | Pauliina Virta. ~ Pikkuserkkuni. ~ (Eräs) TV-tuottaja. |
Kategoria | Mikä tuo on? | Uudenmallinen puhelin. |
Mikä Pauliina on? | TV-tuottaja. |
Kysymyksen hakualueen voi ilmaista tarkemmin interrogatiivipronominin määrittämä substantiivi (a) tai interrogatiivipronominiin liittyvä elatiivimuotoinen substantiivilauseke (b). Näiden keinojen ero on siinä, että elatiivisijainen lauseke, ns. kokonaisuuden elatiivirakenne, on oma NP:nsä, joka voi viitata mm. mainittuun tarkoitteeseen (» § 1254). Elatiivi-NP on ainoa mahdollisuus, kun hakualue ilmaistaan pronominilla: kuka teistä.
Hakukysymyksillä voidaan kysyä myös tekoja ja tapahtumia, vaikka tätä varten ei ole omia pro-sanoja. Kysymyksessä on tällöin jokin yleismerkityksinen verbi (tehdä, käydä jne.), jonka täydennyksenä interrogatiivipronomini on:
S: | No mitäs sä oot puuhannu. |
V: | No jumpannu. (p) |
Kun paikkaa kysytään pelkällä mi-alkuisella pro-sanalla, käytetään sisäpaikallissijaisia muotoja missä, mistä sekä proadverbia minne, mutta ei ulkopaikallissijaisia pronomineja. Silloin kun hakualue on ilmaistu substantiivilla, sillä voi olla ulkopaikallissijainenkin pronomini määritteenä (d). Muuten mikä-pronominin ulkopaikallissijaisilla muodoilla kysytään esim. välinettä tai keinoa (e) tai ne perustuvat esim. rektioon (f).