Interrogatiivipronomini on yhden kysymys- eli interrogatiivilauseen tyypin, hakukysymyksen tuntomerkki (» § 1682 – 1688). Interrogatiivipronominin edustaman jäsenen tulkinta on avoin. Kysymyksellä (esim. Mitä sinä haluat?) haetaan vastausta avoimeen kohtaan; alisteisen kysymyslauseen tapauksessa hallitseva lause osoittaa, millä tavoin avoimen kohdan tulkinta on relevantti: En tiedä ~ kaikki riippuu siitä ~ isä jo kertoi, mitä sinä haluat.
Pronomini kuka antaa ymmärtää, että vastaukseksi oletetaan ihminen, kumpi, että haku tehdään kahdesta vaihtoehdosta. Muuten pronomini on mikä. Vastaavia proadverbeja ovat koska, milloin, miten, kuinka, miksi ja proadjektiiveja millainen, mimmoinen ja minkälainen. Pronomini sijoittuu normaalisti kysymyslauseen alkuun (kuitenkin » § 1683) ja toimii joko itsenäisenä tai tarkenteena:
| Itsenäinen | Kongruoiva määrite (tarkenne) |
| Kukas sieltä tulee? | Ketä historian henkilöä haluaisit esittää? |
| Mistä tämä keitto on tehty? | Mihin aikaan se alkaa? |
| Kumman kanssa lähtisit ulos? | Kumman vanhemman näköinen hän on? |
| Minkälainen se oli? | Minkälaista ruokaa sieltä saa? |
Interrogatiivipronomini voi saada elatiivimuotoisen jälkimääritteen, joka ilmaisee mistä joukosta tarkoitetta haetaan (kokonaisuuden elatiivirakenne). Lisäksi interrogatiivipronominit muodostavat kiinteitä appositiorakenteita pronominien kaikki ja muu kanssa, jotka ohjaavat kysymyksen tulkintaa (b), samoin sanojen ihme ja kumma sekä kirosanojen kanssa (c).
Huom. Interrogatiivinen miksi tulkitaan yhteydestä riippuen joko adverbiksi, esim. Miksi sinä kiusaat minua?, tai mikä-pronominin translatiiviksi, esim. Miksi sinä minua oikein luulet?
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
§ 720 Tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
§ 721 Proadverbit ja -adjektiivit: täällä, sellainen
Deiktinen kolmijako tämä, tuo, se
Demonstratiivipronominien määritteet
Refleksiivi- ja resiprookkipronominit
Pronominin valinta: joka, kuka ja mikä
§ 736 Korrelaatin yksilöinti ja muita vaihtelun tekijöitä
§ 737 Itsenäisessä ja lauseeseen liittyvässä relatiivilauseessa
Kvanttoripronominien nimityksistä
Kvanttoripronominien vaikutusala
Kvanttoripronominien syntaksia
Indefiniittiset kvanttoripronominit
Universaaliset kvanttoripronominit
Distributiiviset kvanttoripronominit jokainen, joka, (itse) kukin
Kieltohakuiset kvanttoripronominit
Samantekevyyden kvanttoripronominit
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä