Ominaisuudennimen johtimet ‑UUs ja ‑Us ovat semanttisesti identtisiä. Johdinten s-konsonanttiainesta vastaa muissa sijoissa kuin nominatiivissa t : d, monikossa ks:
| ‑Us : ‑Ude- : ‑Ut(e)- : ‑Uks(i)-
rikkaus : rikkauden : rikkautta : rikkautena : rikkauksia |
| ‑UUs : ‑UUde- : ‑UUt(e)- : ‑UUks(i)-
innokkuus : innokkuuden : innokkuutta : innokkuutena : innokkuuksia |
Asetelma 70 esittää ominaisuudennimien muodostuksen; johdinvariantin valinnan määrää kantasanan vartalotyyppi. Joihinkin vartalotyyppeihin voi liittyä sekä Us- että UUs-johdin (» § 178 ryhmät b–d). Johdin liittyy yleensä kantasanan vahvaan vokaalivartaloon; poikkeuksena ovat komparaatiojohdoskantainen tyyppi paremm-uus sekä sanat emänn-yys ja isänn-yys, joissa kantavartalo on heikossa asteessa.
| -UUs | -Us | |
| A-vartalo | kuumuus, selvyys; isyys | |
| AA-vartalo | harmaus, hitaus, liukkaus | |
| e-vartalo | nuoruus, pienuus, soisuus; lapsuus | kaikkeus; naiseus, veljeys |
| ee-vartalo | ahneus, kateus, terveys | |
| i-vartalo | kiltteys ~ kilttiys, rehtiys, siisteys; paavius, pappeus | |
| ii-vartalo | kauneus, raittius, tiiviys ~ tiiveys | |
| O-vartalo | heikkous, kuurous; nerous | |
| U-vartalo | hulluus, kesyys, paksuus | |
| A-vartalo | alastomuus, ihanuus, kuuluvuus, pätemättömyys, vetelyys; johtajuus | |
| AA-vartalo | mielekkyys; ehdokkuus, kuninkuus | |
| eA-vartalo | ilkeys, kalpeus, leveys | |
| e-vartalo | avoimuus, suomalaisuus; jäsenyys | lyhyys, ohuus; neitsyys |
| i-vartalo | aateluus, kumppanuus, naapuruus, pyrkyryys | abstraktius, steriiliys; ministeriys, presidenttiys, rehtorius |
| O-vartalo | kömpelyys, tökeryys; päällikkyys | henkilöys, muusikkous |
| U-vartalo | suosittuus, tunnettuus | |
| Esimerkeissä on ensin adjektiivikantaisia ja puolipisteen jäljessä substantiivikantaisia tapauksia. |
Variantti ‑Us liittyy U-, O- ja i-vartaloihin sekä osaan kaksitavuisia e-vartaloita. Lisäksi ‑Us liittyy pitkään vokaaliin päättyviin vartaloihin sekä eA-adjektiiveihin, AA-vartaloista kuitenkin vain kaksitavuisiin. Pitkä vokaaliaines lyhenee johtimen edellä (ahta-us < ahtaa‑, valmi-us < valmii-, korke-us < korkea). Kaksitavuisen i(i)-vartaloisen kannan sisältävissä johdoksissa on kantavartalon loppuvokaalin vaihtelua i ~ e (» § 178 ryhmä a).
Variantti ‑UUs liittyy lyhyeen A:han päättyviin vartaloihin, lyhyeen e:hen päättyviin vartaloihin (kaksitavuisista e-vartaloista vain osaan » § 178 ryhmä d) ja kolmi- tai useampitavuisiin AA-loppuisiin vartaloihin. Johtimen vokaali UU korvaa kantavartalon loppuvokaalin (lyhyen tai pitkän).
Muodostukseltaan morfofonologisesti poikkeuksellisia ovat mm. sanat lyhyys (< lyhye-), neitsyys, ohuus (esiintymättömiä ovat näitä vastaavat *ehyys, *kevyys) ja autuus (< autuaa-), valtius (< valtiaa-), laupeus (< laupiaa-), autius (< autio) sekä kaksitavuiseen AA-vartaloon perustuvat kookkuus (< kookkaa-), maukkuus, uljuus. Joistakin vartalotyypeistä ominaisuudennimi muodostetaan yhdysjohtimella ‑isUUs (» § 178 ryhmät e–g).
Huom. Ominaisuudennimen johdin ‑Us : ‑Ude- on yksikön nominatiivi- ja monikkomuodoissa samanasuinen kuin johdin ‑Us : ‑Ukse-, joka muodostaa teonnimiä ja muunkinlaisia nomineja (» § 232, 188, 196, 200). Paradigmojen samanasuiset muodot on seuraavassa kursivoitu; muissa yksikön taivutusmuodoissa kuin nominatiivissa johdostyypit eroavat toisistaan.
| Ominaisuudennimi: rosvous
(< rosvo) ’rosvona olo’
rosvous : rosvouden : rosvoutta : rosvoudet : rosvouksia |
| Teonnimi: rosvous (<
rosvota) ’rosvoaminen’
rosvous : rosvouksen : rosvousta : rosvoukset : rosvouksia |
Johdostyyppien osittaisesta yhteenlankeamisesta voi seurata ks-aineksen satunnainen esiintyminen ominaisuudennimenkin, etenkin leksikaalistuneen, yksikkömuodoissa, esim. aamuhartauksen piti – – (R); Hän syyllistyi myymälävarkaukseen – – (l). Näihin vertautuvat myös sellaiset Vs : VV ‑taivutteisista (eli varas-taivutustyypin » § 68) sanoista tavatut satunnaiset ks:lliset muodot kuin eväkset (TV), hirvaksia (k) (pro odotuksenmukaiset eväät, hirvaita). Joillain Vs : VV-sanoilla onkin vakiintuneena vaihtoehtona ks:llinen taivutus (havas : havaan ~ havaksen; olas, pallas). Tendenssiä ks:lliseen taivutukseen tukee osaltaan nominien produktiivinen s : kse‑taivutusmalli (ns. rikos-tyyppi » § 66), joka ulottuu myös vierassanoihin ja erisnimiin, esim. lihaksen, bensiksellä, apartamentoksessa, Auliksen, Kunnaksen, Carloksen, Theodorakiksen.
Edellinen pykälä