SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Substantiivijohdokset > Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja > häi-kkä, to-ka, rem-ppa, bens-a > § 218 A-loppuiset
slangisanat ja lähtösanan muuntelu
§ 218 A-loppuiset
slangisanat ja lähtösanan muuntelu
Johtimella ‑(k)kA muodostetaan
slangijohdoksia substantiiveista, joko yhdyssanoista tai muista;
ne ovat johdoksen kantavartalona lyhentyneessä asussa. Johdoksissa
on niin ihmisen nimityksiä kuin muitakin.
Kaksitavuisissa kkA-johdoksissa
johdinta edeltää pitkä vokaaliaines tai vokaalin ja soinnillisen
konsonantin yhtymä:
häikkä, maikka ’opettaja’ (< maisteri),
mankka, purkka, välkkä (PS), enkka ’ennätys’, harkat
’harjoitukset’, kiekka ’kierros’ (l), äikkä ’äidinkieli
(oppiaineena)’, Eikka (< Eino)
Joskus k-aines
kuuluu jo lähtösanaan, esim. jälkkä ’jälki-istunto’, orkka ’orkesteri’, Munkka (< Munkkiniemi).
Johtimena esiintyvät myös ‑skA ja astevaihteluton ‑kA, jolloin
ensi tavu voi olla lyhytkin:
‑skA: limska,
seiska, äiskä (PS), kiska (k), tatska ’tatuointi’ (E),
Jaska (< Jaakko), Reiska (< Reino) | ‑kA: (s)kraka
’kravatti’ (K. Karttunen 1979),
Heka (< Heikki), Ykä (< Yrjö)
Adjektiiveja ovat jänskä sekä
järjestysluvut eka, toka ja vika.
Johdinta ‑kkA vastaa m:n
jäljessä ‑ppA, esim. remppa ’remontti’, Timppa (< Timo).
Johtimena esiintyy myös ‑pA (~ ‑bA),
esim. kypä ~ kybä ’10’, respa (< reception), Ripa (< Risto).
Kolmitavuisissa sanoissa (k)kA-johdinta
edeltää usein aines i tai tsi:
‑(i)kkA: matikka
’matematiikka’, ratikka (PS), limukka (L),
sitikka ’Citroën’, Tölikkä ’Töölö’ | ‑(i)kA: bilika
’auto’, provi(k)ka ’provisio’ (skt), Krunika ’Kruununhaka’,
Södika ’WSOY’ | ‑(t)si(k)kA: raitsi(k)ka,
rintsikat (PS), huoltsikka, lentsi(k)ka, tietsikka ’tietokone’ (skt),
Hertsik(k)a ’Herttoniemi’
A-johtimisiksi hahmottuvien
slangisubstantiivien lähtösana on usein vieraskielinen. Johtimella
on myös variantti -(t)sA.
‑A: bensa,
musa, skeida (< ruots. skit) (PS), byysat (< ruots.
byxor), labra, pressa, proffa, sekka ’sekunti’ (skt),
Mara (< Martti), Pena (< Pentti), Freda ’Fredrikinkatu’, Skatta
’Katajanokka’ | ‑sA: tötsä,
vessa (PS), minsa ’minuutti’, raksa ’rakennustyömaa’ (skt),
Tapsa (< Tapio, Tapani), Kultsa ’Kulttuuritalo’
| ‑tsA: kärtsä
’käry’, Hartsa (< Harri)
(Vrt. affektiset (U)kkA-johdokset » § 210, muut kkA-johdokset » § 199, AkkA-adjektiivit » § 288.)
Edellinen pykälä