Johtimella ‑jA muodostetaan verbeistä tekijän nimityksiä. Johdostyyppi on produktiivinen; kaikkien vartalotyyppien verbit ovat jA-johdosten kantasanoina mahdollisia. Johdin liittyy (vahvaan) vokaalivartaloon (vetä-jä, opetta-ja, hyppää-jä). Vartalon loppu-e edustuu jA-johtimen edellä i:nä (luki-ja, suojeli-ja, tarvitsi-ja), supistumavartalon OA-vokaalisto usein OO:na (siivoo-ja ~ harv. siivoa-ja).
jA-johdoksissa on niin vakiintuneita kuin tilapäisiäkin. Vakiintuneita ja termistyneitä ovat esim. ammattien tai toimien nimet kuten toimittaja, isännöitsijä, linja-autonkuljettaja, sairaanhoitaja, oopperalaulaja. Toisaalta edeltävässä tekstissä esiintyvä verbi tai deverbaalijohdos voi motivoida kerrallisen jA-johdoksen:
jA-johdosten kantaverbeissä on niin tekemistä, tapahtumista kuin olemistakin kuvaavia. Kantoina ei kuitenkaan esiinny esim. modaalisia verbejä (*täytyjä, *voija), yksipersoonaisia luonnonilmiöverbejä (*sataja, *myrskyäjä), tunnekausatiiveja (*harmittaja, *haukotuttaja) tai muita ihmistarkoitteisen perussubjektin saamattomia, epäaktiivista tapahtumaa kuvaavia verbejä (*tapahtuja, *raikuja).
jA-johdoksilla voi olla kantaverbiltä periytyviä laajennuksia tai määriteosia. Teonnimistä poiketen jA-johdokselle ei ole verbilähtöinen jälkilaajennus mahdollinen, ei myöskään subjektia vastaava määrite tai määriteosa koska jA-johdos itsessään ilmaisee kantaverbin toiminnan suorittajan.
Huom. Tekijännimien ilmaisuvaihtoehtoina toimivat aktiivin VA- ja myös NUT-partisiipit. Esimerkiksi johdosta itkijä voi semanttisesti vastata niin itkevä- kuin itkenyt-partisiippikin: itkijä = itkevä ~ itkenyt (henkilö). Samoin maahanmuuttaja voi tarkoittaa paitsi maahan jo muuttanutta myös parhaillaan tai tulevaisuudessa maahan muuttavaa henkilöä. Partisiipit ovat tekijännimiä verbimäisempi ilmaisukeino, ja niihin sisältyy mahdollisuus ilmaista suhteellista aikaa, totaali- ja partitiiviobjektin eroa sekä passiivia. jA-johdoksen kuvaama toimijuus on usein luonteeltaan jatkuvaa, pysyvää, toistuvaa tai sellaiseksi käsitettyä, kun taas partisiipeilla ilmaistaan lähinnä tilapäisiä ja tilannesidonnaisia toimijasuhteita. Käyttöeroja tuottaa myös jA-johdokselle tyypillinen ihmistarkoitteisuus. (jA-johdoksia vastaavista partisiippi-ilmauksista » § 522 – 523, 532 ryhmä e.)