nA-johtimisilla teonnimillä on kantasananaan deskriptiivinen ise-, i- tai U-vartaloinen verbi (» § 222 asetelma 73), joka kuvaa tyypillisesti ääntä, joskus liikettäkin. nA-johtimisia teonnimiä on n. 150 sanakirjalekseemiä, joista runsaat sata on ise-verbikantaisia (näistä nA-tyyppi on produktiivinen). Johdin liittyy (vahvaan) i- tai U-vokaalivartaloon; ise-kantaisista puuttuu lähtövartalon se-aines (kähi-nä).
Leksikaalistuneita ise-verbikantaisia sanoja ovat esim. kapina, pakina, tupenrapinat ja töpinä (panna töpinäksi). Myös teonnimenä nA-johdos voi olla merkitykseltään erikoistunut, niin että siihen sisältyy muutakin kuin äänen tai liikkeen kuvaus. Tällaiset sanat muodostavat semanttisia keskittymiä (kyseinen erityismerkitys voi olla kantaverbilläkin):
Joillakin ise-verbeillä on paitsi nA- (ja minen-) myös U-johtiminen teonnimi (» § 228), esim. jyly ~ jylinä (~ jyliseminen). i- ja U-vartalokantaisten nA-teonnimien rinnalla esiintyy ex- ja ntA-johtimisia, esim. loiskina ~ loiske ~ loiskinta, rääkynä ~ rääyntä.
Huom. Joillakin (i)nA-substantiiveilla ei ole morfologisena kantanaan aktuaalista i-vartaloista verbiä, esim. pauhina (< *pauhia; vrt. pauhata), tuoksina (< *tuoksia), viuhina (< *viuhia; vrt. viuhua).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä