O- ja U-johdokset esiintyvät kaksitavuisten A- ja e-vartaloiden toisena teonnimityyppinä minen-johdosten rinnalla. O- ja U-johtimet ovat tietyssä määrin mutteivät täysin täydennysjakaumassa.
O-johdokset ovat valtatyyppi kaksitavuisten A-, varsinkin tA-vartaloisten verbien teonniminä. U-johtimisia teonnimiä kuitenkin esiintyy etenkin sellaisista kaksitavuisista A-vartaloista, joiden ensimmäisenä vokaalina on a ja joiden loppu-a:ta ei edellä t, esim. alku, kasvu, nauru, valu. Muita kuin ensitavussaan a:n sisältäviä U-teonnimiä ovat lypsy, purku ja soutu.
Kaksitavuisten e-vartaloisten verbien teonnimien valtatyyppinä ovat U-johdokset, esim. imu, juoksu, pesu. O-johdoksia tavataan näistä vartaloista vähemmän, esim. lähtö, meno, teko. Kannaltaan e-vartaloisten U- ja O-teonnimien jakaumaa eivät säätele mitkään kantavartalon äänteelliset ominaisuudet.
Hyvin harvinaista on O- ja U-johtimen liittyminen samaan verbivartaloon. Tällöin varianttien kesken on yleensä selvä merkitysero: näkö – näky, tunto – tuntu, kaivo – kaivu, niitto – niitty, kasvot – kasvu.
Myös supistuma- ja le-verbeistä esiintyy sekä O- että U-johtimisia teonnimiä. Supistumaverbeistä molemmat ovat satunnaisia, esim. hyppy, karku, ryyppy; lepo, pakko, pelko. le-verbikantaiset O-johdokset ovat vähälukuisia leksikaalistumia, esim. luettelo, muistelo, taistelo, kun taas U-johdokset ovat le-verbien produktiivinen teonnimityyppi (luettelu, muistelu, taistelu).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet