Johtimen ‑iO sisältäviä verbikantaisia tai ‑korrelaatillisia johdoksia on muutama kymmen (a) (muunkantaiset iO-johdokset » § 187, 197, 204). Verbivastineina on eri vartalotyyppien, myös supistumaverbejä.
Nämä johdokset ovat merkitykseltään kirjava joukko. Semanttisia keskittymiä ovat paikan ja yksilön ilmaiseminen. Paikan johdoksista ilmaisevat kantaverbin toiminnan tulosta esim. aitio, perkiö, raivio, tekopaikkaa keittiö, lukio, säiliö (» § 187). Yksilön nimityksiä ovat esim. heittiö, olio, riiviö ja valio (» § 197). iO-johdoksissa on runsaasti oppitekoisia sanoja.
Muutamat iO-johdokset ovat teonnimimäisiä ja voivat saada kantaverbilleen ominaisia laajennuksia tai määriteosia:
Jotkin taas korreloituvat teonniminä vartaloltaan kolmitavuisiin Oi-verbeihin, esim. arvio – arvioida, vartio – vartioida (» § 249).
Johtimen -nnAinen sisältää parikymmentä verbikantaista substantiivia; ne eivät saa verbilähtöisiä laajennuksia. Lisäksi johdostyyppiin kuuluu parikymmentä verbikantaista adjektiivia. Kantaverbit ovat vartaloltaan kaksitavuisia, ja johdin liittyy (heikkoon) vokaalivartaloon (kudo-nnainen). Supistumavartalon loppu-AA lyhenee johtimen edellä. Tyyppi ei ole produktiivinen. Substantiivit tarkoittavat kantaverbin toiminnan tulosta tai kohdetta (c) tai väljästi ottaen suorittajaa (d). Adjektiivit ilmaisevat luonnehdittavan riippuvaksi tai seuraukseksi adjektiivin kantaverbin kuvaamasta aktiviteetista (e).
Edellinen pykälä