Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Verbikantaiset substantiivijohdokset > Teonnimet ja teon tuloksen nimet > Teonnimistä > § 224 Teonnimistä eriäviä merkityksiä: rakennus, peitto

§ 224 Teonnimistä eriäviä merkityksiä: rakennus, peitto

Teonnimien merkityksen edelleenkehitys ja erikoistuminen on leksikaalistumista (» § 166). Ilmiö koskee enimmäkseen muita kuin minen-johdoksia ja on asteilmiö. Yleensä leksikaalistumisesta kertoo se, että teonnimen merkitys eroaa samasta verbistä johdetun minen-teonnimen merkityksestä:

 
rakennus ’talo’ vrt. rakentaminen | saavutus ’huomattava tulos, aikaansaannos’ | syöminen ’se mitä syödään; ruoka’ | hylky ’hylätty alus’ | polku ’polkeentunut kulku-ura’ | ryyppy ’siemaus’ | jakso (< jaksaa) ’periodi’ | kätkö ’piilopaikka’ | peitto ’peite’

Nämä sanat ovat merkitykseltään selvästi teonnimistä eriäviä, useat konkreettistarkoitteisia, mutta eriytyminen voi olla myös vähäisempää (» § 225). Toisaalta näillä samoilla lekseemeillä voi olla myös leksikaalistumatonta teonnimikäyttöä, esimerkkeinä seuraavassa substantiivit rakennus ja luku:

 
Leksikaalistunut: Alkuaan kuvankaunis yhteiskoulun rakennus on tärvätty uudisrakentamisella. (l) | Leksikaalistumaton: Asuntojen rakennus työllistäisi paljon (l)
 
Leksikaalistunut: Viime vuoden luku oli 2 400 ja tänä vuonna luku nousee noin 2 700:aan. (l) | Leksikaalistumaton: Jos matkakortin kanssa samassa kotelossa on muita etäluettavia älykortteja, – –, [kortin] luku ei välttämättä onnistu. (L)

Leksikaalistumattomana sana esiintyy verbilähtöisten laajennusten kera (» § 221), leksikaalistuneena se saa tavanomaisen substantiivin määritteitä. Jotkin leksikaalistuneet teonnimet esiintyvät leksikaalistumattomassa käytössä lähinnä vain yhdyssanan määriteosina:

 
pukuhuone ’huone jossa puetaan’, iskukyky ’kyky iskeä’, käsityskyky ’kyky käsittää’, johtoasema ’asema jossa johdetaan’, rakennustarvike ’tarvike rakentamista varten’ | vrt. leksikaalistumat: puku ’asu’, isku ’voimakas lyönti’, käsitys ’mielikuva, näkemys’, johto ’johtava putki tai johdin’, rakennus ’talo’

Leksikaalistuneisuutta ilmenee teonnimien eri morfologisissa tyypeissä eri määrin. Vähiten leksikaalistumia sisältävät minen-, ntA-, nti- ja nA-johdokset; keskimäärin leksikaalistuneimpia taas ovat U- ja O-teonnimet.

Huom. 1. On paljon myös yhdyssanoja, joiden edusosana on verbikantainen substantiivi. Tällaiset yhdyssubstantiivit ovat tyypillisesti leksikaalistuneita, monet terminomaisiakin. Ne eivät yleensä ole yhdysverbistä johdettuja, esim. aliurakointi (< *aliurakoida), verovähennys (< * verovähentää), pahantekijä (< *pahantehdä), vaan määriteosa edustaa verbilähtöistä laajennusta tai voi olla leksikaalistuneen edusosan yhteydessä muunkinlainen. – Tässä luvussa mainituissa johdostyyppikohtaisissa lekseemimäärissä ei ole mukana yhdyssanoja.

Huom. 2. Leksikaalistumiin luetaan myös sellaiset teonnimien johdostyyppejä sekä hahmoltaan että merkitykseltään edustavat sanat, joilla ei kuitenkaan morfologiselta kannalta ole kantaverbiä, esim. rukous, vitsaus, tiimellys, arvoitus, kummitus, hökötys, kapistus, tuoksina.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot