Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Substantiivijohdokset > Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys > § 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia

§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia

Johtimen -(U)Us sisältävä substantiivi on ominaisuudennimi. Se ilmaisee kanta-adjektiivinsa kuvaaman ominaisuuden substantiivin asussa, ts. käsitteenä. Johtimena on ‑Us (: ‑Ude-) tai ‑UUs (: ‑UUde-) (johdinten jakaumasta » § 177). Johdostyyppi on produktiivinen: ominaisuudennimi voidaan muodostaa periaatteessa mistä hyvänsä adjektiivista tai partisiipista. Sanakirjalekseemeinä (U)Us-johdoksia on pari tuhatta.

 
pienuus (< pieni) ’se, että on pieni’
mielikuvituksettomuus (< mielikuvitukseton) ’se, että on mielikuvitukseton’

poikkeavuus (< poikkeava) ’se, että on poikkeava’
 
Japanilainen tehokkuus muuttaa ahtaudenkin kodikkuudeksi. (l) | Kaikesta epätodellisuudestaan ja keinotekoisuudestaan huolimatta ”Kauniiden ja rohkeiden” maailma on aikuisten maailma. (yo) | Tutkimuksessa ilmeni, että useimmat tutkijoista kokivat itsensä erittäin turhautuneeksi. Turhautuneisuus johtui siitä, etteivät – –. (l)

Ominaisuudennimeä ei kuitenkaan voi muodostaa nominatiiviltaan s-loppuisesta järjestysluvusta (kolmas jne.) eikä agenttipartisiipista. Myöskään hkO-johtimisista moderatiiviadjektiiveista (?huonohkous, ?korkeahkous) tai superlatiiveista (?suurimmuus, ?yleisimmyys) johdettuja ominaisuudennimiä ei käytännössä esiinny (poikkeuksena suosituimmuus), eivätkä komparatiivikantaisetkaan ole käytössä yleisiä. Lisäksi muodostuksessa on joitakin satunnaisia aukkoja, esim. ?liikuus (< liika), ?mätyys (< mätä), ?mainius (< mainio).

Ominaisuudennimiä muodostetaan myös substantiiveista. Kantasubstantiivi on useimmiten ihmistarkoitteinen, ja (U)Us-johdos kuvaa tämän substantiivin tarkoittamana olemista: usein identiteettiä, asemaa tai ammattia. Substantiivikantaisia (U)Us-johdoksia on satakunta sanakirjalekseemiä.

 
äitiys (< äiti) ’se, että on äiti; äitinä olo’
opettajuus (< opettaja) ’se, että on opettaja; opettajana olo’

ääniharavuus (< ääniharava) ’se, että on ääniharava; ääniharavana olo’
 
isyyden ja vanhemmuuden tutkija (l) | Ajatellaan vaikka Michelangeloa tai Leonardoa eli sitä, mikä oli taiteilijuuden ja käsityöläisyyden suhde heidän aikanaan. (L) | Hevostyttöys on osa nuoren itsenäistymistä (sl) | Juhlaviikkojen lisäksi Helsingin olisi selviydyttävä tulevasta kulttuuripääkaupunkiudestakin. (l)

Muodostus on mahdollista myös muista kuin ihmistarkoitteisista tai -sisältöisistä substantiiveista; tällaisia (U)Us-johdoksia esiintyy etenkin tieteellisissä teksteissä, esim. tekstiys, parafraasius; [van Goghin maalaus Kenkäpari] ammentaa olemisen lähteestä, ”kenkyydestä (L). Esimerkiksi teonnimistä (U)Us-johdoksia ei kuitenkaan voi muodostaa (johtaminen > *johtamisuus, syönti > *syöntiys). Muunlainen nominikanta on sanoissa minuus, ykseys, yhteys, itseys.

Kun kantana on erisnimi, nousee ominaisuudennimessä usein esiin nimen tarkoittamaan tiettyyn yksilöön liittyvä konnotaatio, esim. jokin tälle tyypillinen ominaisuus (vrt. erisnimen käyttö yleisnimenä » § 553, 597).

 
Seppo Räty on saattanut seppouden lakipisteeseen. (L) | Conneryn bondius (L) | herra Mattilan pysyvä mattiluus – – ja näytelmäkontekstista tuleva eskous (A)

Ominaisuudennimen genetiivimääritteenä voi esiintyä NP, jonka tarkoitetta ominaisuus koskee, esim. pojan pienuus, suunnitelman mielikuvituksettomuus, isän opettajuus. Ominaisuudennimen keskeisenä tehtävänä ei kuitenkaan ole ominaisuuden liittäminen määräolioon, vaan ominaisuuden kuvaus sinänsä. Substantiivikantaisen (U)Us-johdoksen muodostuksessa voi lähtökohtana olla myös genetiivimääritteen ja substantiivin kokonaisuus eli useasanainen NP, esim. Tästä musiikin suurkuluttajuudesta [< musiikin suurkuluttaja] minulla syntyi ajatusta, että – – (l).

Huom. Yhdyssanoista, joiden edusosana on (U)Us-johdos, suurin osa ei ole yhdyssanasta johdettuja ominaisuudennimiä kuten hallanark-uus (< hallanarka) tai vainoharhais-uus (< vainoharhainen), vaan tavanomaisia määritysyhdyssanoja joissa alkuosa määrittää jälkiosaa, esim. etu+oikeus (ei: < *etuoikea), pyörimis+nopeus, yksityis+omaisuus.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot