Yksilöivästä erisnimestä voi tulla yleisnimen tai adjektiivinkin kaltainen. Esimerkiksi henkilön tai eläimen nimi saattaa vakiintua viittaamaan yleensä lajiin tai johonkin sille tyypilliseen ominaisuuteen.
Tavallista on myös erisnimen käyttö viittaamassa jonkun tietyn ihmisen ominaisuuksiin tai tälle tyypilliseen toimintaan tai tekoon. Kun nimi on yksikkömuotoinen, sillä viitataan sekä kyseiseen ihmiseen että tämän ominaisuuksien kautta toiseen yksilöön. Tällöin nimellä voi olla paikkaa tai ajankohtaa ilmaiseva genetiivi- tai adjektiivimäärite ja ilmaus on metaforinen (b). Myös paikannimiä käytetään näin (c). Iso alkukirjain osoittaa, että ilmaus hahmotetaan nimeksi.
Yksikkö- (d) tai monikkomuotoisella nimellä (e) luonnehditaan myös yksilöitä, joilla on alkuperäisen nimenkantajan ominaisuuksia. Nimitys on yleisnimimäinen, kuten pienen alkukirjaimen käyttökin osoittaa, ja ilmaus on usein geneerinen.
Monikkomuotoista erisnimeä käytetään yleisnimimäisesti ilmauksessa tehdä x:t ’toimia niin kuin kyseisen niminen yksilö on toiminut’, esim. – – aika moni oli tehdä häkkiset eli hyytyä lähtöruutuun (E).
Rekisteröidyt tuotemerkkien nimet saattavat yleistyä merkitsemään laajemmin kaikkia vastaavia tuotteita. Esimerkiksi vichy ~ vissy voi tarkoittaa mitä hyvänsä kivennäisvettä, aspiriini ylipäänsä särkylääkettä jne.
Huom. Yleisnimet saattavat erisnimistyä tai olla käytöltään erisnimen kaltaisia. Nimien tapaan yksilöivästi voidaan käyttää mm. hellittelynimiä kuten kulta, muru, perhesuhdetta ilmaisevia sanoja kuten äiti, isä, mummi, ukki, (avo)mies, (avo)vaimo, poikaystävä sekä muita puhujan todelliseen tai kuviteltuun lähipiiriin kuuluvien hahmojen nimityksiä kuten opettaja, talonmies, johtaja, jumala, joiden tarkoite on kulloisellekin puhujalle yksilöllinen. Yksilöivä merkitys on myös monilla julkisen alan edustajien kategorioilla kulloisessakin yhteisössä tiettynä aikana, esim. presidentillä tai pääministerillä. Myös jotakin rakennusta, instituutiota tai paikkaa tarkoittavalla substantiivilla saatetaan viitata erisnimen kaltaisesti yksilöiden, esim. kauppa, kirkko, navetta, neuvola, piha, puisto, ranta, tarha, terveyskeskus.
Sukulaisnimitykset ovat siinäkin suhteessa erisnimen kaltaisia, että on sopimuksenvaraista, mitä nimityksiä käytetään vaikkapa vanhemmista ja isovanhemmista: äiti ~ äiskä ~ mutsi, isä ~ isi ~ iskä ~ faija, isoäiti ~ mummo ~ mummi jne.