Kollektiivisanoja ovat tyypillisesti yksikössä käytettävät substantiivit, jotka tarkoittavat samanlaisista tai ‑tapaisista olioista koostuvaa ryhmää tai muuta kokonaisuutta. Kokonaisuuden jäsenille ovat ainakin tietyt keskeiset piirteet yhteisiä: esim. nuorison jäseniä yhdistää ikä, astiastoon kuuluvia tehtävä, muoto ja materiaali jne. Kollektiivisanoihin kuuluu sekä perussanoja kuten perhe, lauma että tiettyjä johdostyyppejä edustavia sanoja kuten stO‑ tai kkO-loppuisia (» § 179 – 183) ja tietyn jälkiosan kuten ‑kunta, ‑pari sisältäviä yhdyssanoja.
Kollektiivisanat voi jakaa kahteen ryhmään (» asetelma 96) sen perusteella, luonnehditaanko niitä vain jaottomana kokonaisuutena nominatiivisijaisella adjektiivipredikatiivilla (a) vai esitetäänkö tarkoite näkökulmasta riippuen joko jaottomana tai jaollisena (b), jolloin sekä nominatiivisijainen adjektiivipredikatiivi että distributiivisesti predikoiva partitiivisijainen predikatiivi ovat mahdollisia.
Predikoidaan kokonaisuutenaperhe, suku, aviopari, avopari, voittajapari;
ryhmittymä, kokoelma; pariskunta, kuppikunta, johtokunta, lautakunta,
ihmiskunta, yhteiskunta; katras; kulkue, poikue, seurue; astiasto,
irtaimisto, kalusto, köyhälistö, laitteisto Predikoidaan joko kokonaisuutena tai distributiivisestikansa, väestö,
väki, henkilökunta, henkilöstö; nuoriso, yleisö; joukkue, porukka, tiimi;
karja; kaislikko, kivikko, kuusikko, metsikkö, ryteikkö |
Vaikka sanoista perhe ja suku käytetään lähinnä kollektiivista nominatiivipredikatiivia, partitiivi- ja määrän ilmauksen mahdollisuus osoittavat ne kuitenkin jaollisiksi:
Joitakin kollektiivisanoja voi käyttää lukumääränkin ilmauksen kanssa kvanttorirakenteessa:
Ainakin sellaisiin yksiköllisiin kollektiivisanoihin kuin kansa, nuoriso, väestö, pari voi viitata monikollisella anaforisella pronominilla he tai ne (e). Monikossa viittaus on distributiivinen. Yksiköllistä anaforista pronominia se käytettäessä joukon jäseniä ei yksilöidä (f). (» § 1275, 1278.)
Oman tyyppinsä kollektiivisanojen joukossa muodostavat ryhmäsanat kuten joukko, lauma, ryhmä (» § 592).
Huom. Sanojen ilmaiseman kollektiivisuuden korosteisuudessa on aste-eroja. Johdoksissa kuten astiasto, nuoriso kollektiivinen merkitys on selvempää kuin perussanoissa perhe tai pari. Johdosten keskenkin on eroja: esim. kuusikossa, saaristossa tai johtajistossa tarkoitteen sisältämät jäsenet erottuvat selvemmin kuin vaikkapa köyhälistössä tai neuvostossa (» § 179 – 183).