Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Substantiivit > Substantiivilauseke > Substantiivin adverbiaalit > Yleistä > § 587 Millaisia adverbiaaleja substantiiveihin voi liittyä

§ 587 Millaisia adverbiaaleja substantiiveihin voi liittyä

Paikallissijassa tai vajaakäyttöisessä sijassa olevat lausekkeet sekä adverbi- ja adpositiolausekkeet toimivat substantiivin adverbiaaleina. Ne ilmaisevat konkreettista tai abstraktia paikkaa, ajankohtaa, välinettä, tapaa, tarkoitusta tai harvemmin syytä. Tavallisimmin ne sijaitsevat substantiivin jäljessä.

Verbikantaisten ja muiden substantiivien välillä on ero lausekkeenmuodostuksessa siinä, että useilla verbikantaisilla substantiiveilla on periaatteessa yksi etulaajennuksen paikka enemmän kuin muilla: adverbiaalin paikka edussanan edellä, esim. lapsen joka-aamuinen tarhaan vienti (» § 564).

Täydennyksiksi tulkittavia adverbiaaleja ovat sellaiset verbikantaisten teonnimien laajennukset, jotka vastaavat kantaverbin adverbiaalitäydennystä, esim. töihin ~ kioskille ~ rajan taakse ~ ulos meno (vrt. mennä töihin jne.), töistä ~ kioskilta ~ rajan takaa ~ ulkoa tulo (vrt. tulla töistä jne.). Tällaisissa tapauksissa substantiivi perii tiedon kantaverbin tietynmuotoisesta täydennyksestä, eikä se tavallisimmin esiinnykään ilman adverbiaaliaan. Syntaktiselta statukseltaan epäselvempiä ovat verbivastineellisiin substantiiveihin liittyvät adverbiaalit kuten kiire kauppaan, matka Nilsiästä Juankoskelle, joskin yhteys vastaavan verbin adverbiaaleihin on ilmeinen: kiirehtiä kauppaan, matkustaa Nilsiästä Juankoskelle. Tällaiset substantiivit esiintyvät kuitenkin yleisesti myös ilman suuntaista adverbiaaliaan.

Mentaalisen toiminnan tulosta merkitsevät substantiivit ovat enimmäkseen verbikantaisia. Ne voivat saada paikallissijaisen adverbiaalin, joka vastaa kantaverbin objektia: käsitys asiasta, vrt. käsittää asia. Tällainen substantiivi esiintyy yleisesti myös ilman aihetta ilmaisevaa adverbiaalia, mutta verbi ei ilman vastaavaa objektia. Adverbiaali on siis pikemminkin määrite kuin täydennys, joskaan selvää kriteeriä ei tässäkään tapauksessa erolle ole. Myös muiden kuin verbikantaisten mentaalisen toiminnan tulosta merkitsevien substantiivien ja esittävien kulttuurituotteiden nimitysten paikallissijainen adverbiaali on syntaktiselta statukseltaan epäselvä: oikea kuva (tapahtumasta), toivo (paremmasta), raportti (tilaisuudesta), kirja ~ artikkeli (talvisodasta), konsertto (alttoviululle). Syntaktiselta statukseltaan epäselviä ovat myös substantiivin kausaaliset adverbiaalit, jotka vastaavat verbikorrelaatin objektia: suru ystävän menettämisestä ~ menettämisen johdosta (vrt. surra ystävän menettämistä). Muutoin kausaaliset adverbiaalit ovat selvemmin määritteitä, esim. käsirysy mustasukkaisuudesta ~ mustasukkaisuuden takia.

Osa- ja ryhmäsanojen elatiivisijaiset adverbiaalit ovat luokitettavissa täydennyksiksi samaan tapaan kuin vastaava partitiivisijainenkin laajennus: osa tytöistä ~ tyttöjä (» § 592).

Substantiivin adverbiaaleista kiistattomimmin määritteitä ovat ajankohtaa ja paikkaa ilmaisevat adverbiaalit, esim. konsertti maanantaina, luento yliopistolla, sekä teonnimien välinettä ilmaisevat adverbiaalit kuten riisin syönti puikoilla ja minen-substantiivien tapaa ilmaisevat sti-adverbiaalit: nopeasti juokseminen.

Seuraavassa käsitellään verbivastineellisten ja abstraktien substantiivien adverbiaalien muotoa (» § 588589) sekä erikseen teon- ja tekijännimien adverbiaalien sijaintia lausekkeessa (» § 590). Selvemmin määritteiksi luokitettavia adverbiaaleja tarkastellaan omana kokonaisuutenaan (» § 591).

Huom. 1. Substantiivin adverbiaalilaajennuksia on vanhastaan kutsuttu paikallissija-attribuuteiksi (» § 562 huom.).

Huom. 2. Yhdyssanoissa substantiivin adverbiaalia vastaa yleensä nominatiivi- tai genetiivimuotoinen määriteosa (» § 415), joskus paikallissijainenkin (» § 418). Määriteosa voi ilmaista paikkaa, esim. tehdaskäynti, Englannin-vierailu, Helsingin-juna, uusi maaltapako kaupunkeihin (l), tunteen, toiminnan tms. kohdetta, esim. luonnonrakkaus, huijaussyyte, lakiehdotus, välinettä kuten verkkokalastus, rullasuksihiihtäjä ja syytä kuten tukehtumiskuolema.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Substantiivit sanaluokkana

Substantiivien luokkia

Substantiivilauseke

Substantiivin määritteet ja täydennykset

Restriktiiviset ja epärestriktiiviset määritteet

Yleismerkityksisten substantiivien määritteet

Taipumaton substantiivimäärite

Tarkenteet

Genetiivimääritteet

Adjektiivimääritteet

Substantiivin adverbiaalit

Osa‑, ryhmä- ja mittasanat

Infinitiivilauseke ja lause substantiivin laajennuksina

Tilastotietoja NP:n rakenteesta

Erisnimet

Substantiivin adjektiivimainen käyttö

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot