VISK - § 569 Demonstratiivipronomini artikkelimaisena määritteenä

SISÄLLYS > RAKENNE > Substantiivit > Substantiivilauseke > Tarkenteet > Demonstratiiviset tarkenteet > § 569 Demonstratiivipronomini artikkelimaisena määritteenä

§ 569 Demonstratiivipronomini artikkelimaisena määritteenä

Demonstratiivisina tarkenteina (» § 564) toimivat demonstratiivipronominit tämä, tuo, se, nämä, nuo ja ne, jotka täsmentävät substantiivilausekkeen tarkoitteen ilmaisten, että kyse on tunnetusta oliosta tai asiasta (» § 1410 – 1416). Demonstratiivitarkenteet edeltävät yleensä muita määritteitä, eivätkä ne esiinny samassa lausekkeessa interrogatiivisten tarkenteiden kanssa.

(a)

Arvo ja Lea Ylppö toivovat että yksityiset henkilöt ja yhteisöt voisivat auttaa [tässä [tärkeässä työssä]]. (l)

– – juhlimme yhdessä tätä suurta tapahtumaa – –. (E) | Vares siirsi ajatuksensa tuohon kohtalokkaaseen kevääseen kuuden vuoden taakse. Minkälainen se kevät olikaan mahtanut olla säiden kannalta? – – jos kevät oli ollut myöhässä, niin tuo tuolla vastapäisen talon seinustalla nojaileva lehmus oli ollut sinä kohtalokkaana perjantaina lehdetön, – –. (k) | – – tästähä ei tuu mitää tästä meijän hyvästelystä (p) | – – en mä viitti nois pitkis kalsareis oikee lähtee sinne jumppaan (p)

Jos lausekkeessa on sekä demonstratiivipronomini että proadjektiivi tällainen, tuollainen tai sellainen, proadjektiivi sijaitsee lähempänä lausekkeen edussanaa:

(b)

Siellä lähellä aivan meren rannalla on se sellainen grillikatos ja penkkejä ja pöytä. (k) | Logistiikan hallintaa, sitä se on tämä tämmöinen uusi ajattelu. (k) | Ei auta. Eikä myöskään tuo tuollainen vitsailu. (k)

Erityisesti puhutussa kielessä se ja ne toimivat joskus määräisten artikkelien tavoin. Ne eivät siis ole ainoastaan johonkin diskurssissa aiemmin mainittuun viittaavia demonstratiivipronomineja, vaan niitä käytetään myös ylipäänsä tunnistettavissa oleviin tarkoitteisiin viittaavien NP:iden yhteydessä. Tunnistettavuus voi perustua esim. keskustelussa aktivoituun kehykseen (c) tai puhujien yhteiseen tietoon (d) (» § 1413, 1418).

(c)

– – ensimmäinen päivä kesäkuuta niin Soilille oli soitettu [edellisen asunnon taloyhtiöstä] tonne, ja se ei Soili ei sillon sitte edes ite ollu taas puhelimessa, siel oli kuulemma haukuttu, se huoltomies oli haukkunu ne ihan lyttyyn, et et, tämä on aivan paskanen kämppä ja avaimia ei om missään (p) [huoltomiehestä on aiemmin ollut puhetta]

(d)

S:	– – mä tuun sit joskus kymmene yhdentoista aikaa. Ehkä. Varmaa yhdeltoist myöhäsintää.
V:	Joo. No selvä juttu. – –
S:	Mutta tota jos sä oikeen kovasti sun tekee mieli ni sä voit korkata sen vinkkupullo.
V:	No hyvä. (p)
	[vinkkupullo kuuluu puhujien yhteiseen tietoon; sitä ei ole keskustelussa aiemmin mainittu]

Myös erisnimi saa artikkelimaisen tarkenteen, joka voi ilmaista, että kyseisen niminen henkilö on aiemmin ollut puheenaiheena tai edellytetään tunnetuksi (e) (» § 1414):

(e)

Ku me sovittiin sen Hannelen kans et me mennään ulos. (p) | me mennää huomena tota perkaamaan (.) sen Riihipuron Pekan, maapalstaa (p)

Artikkelimaisesti käytetään myös pronomineja tämä ja tuo, jotka eivät kuitenkaan ole samalla tavoin anaforisia kuin se. Tämä ja tuo voivat nimetä uuden puheenaiheen tai näkökulman (» § 1416):

(f)

– – on sitä pohdittu että. yks tämmönen selitys vois olla se että, et ku Suomessa tämmöst länsimaisten tap- tapaista feminististä radikaalia joukkoliikettä ei ollu samalla lailla et meillä oli tää tasa-arvoliike. niin tää feminismi sana tuli tuli semmoseen aikaan kun kun taas esimes [’esimerkiksi’] Usassa oli tää radikaali feminismiliike ja se niinku miellettiin tämmösenä hyvin radik- radikaalina radikaalina käsitteenä. (tv)