Kun llinen-adjektiivijohdos ilmaisee kantasanansa tarkoitetta väljemmin koskevaa tai sen alaan kuuluvaa, kantasana on yleensä abstraktistarkoitteinen (jaollinen tai jaoton) ja nimeää sen alan, lajin tai ympäristön, johon adjektiivilla luonnehdittavan substantiivin tarkoite sijoittuu tai jota koskevaksi se rajataan.
Vaihtoehtoinen ilmaisutapa kongruoivana määritteenä olevalle llinen-johdokselle on johdoksen kantasana genetiivimääritteenä, nominatiivimääriteosana tai jälkilaajennuksena taikka parafraasi ”kantasanaa koskeva”.
Lisäksi on sellaisia llinen-adjektiiveja, jotka ilmaisevat kaltaisuutta tai identtisyyttä kantasanan tarkoitteen kanssa tai kantasanan tarkoitteelle ominaista. Kantasana on merkitykseltään konkreettinen – yleensä ihmistarkoitteinen – (b) tai abstraktimpi (c). Luonnehdittavana voi olla niin ihmis- kuin muunkintarkoitteinen substantiivi.
Näitä lekseemejä ei yleensä käytetä possessiivisuuden ilmaisemiseen, esim. isällinen mies (ei: ’mies, jolla on isä’), poikkeuksellinen laaja-alaisuus (ei: ’laaja-alaisuus, jossa on poikkeus’). Ero possessiiviseen merkitykseen ei ole kuitenkaan jyrkkä: kahdella tapaa voidaan tulkita esim. sana ongelmallinen: ’sellainen, jossa on ongelma tai ongelmia’ (possessiivisuus) ~ ’sellainen, joka on ongelma(na)’ (kaltaisuus, identtisyys). Lähinnä välinettä, keinoa tai väylää llinen-johdoksen kantasana ilmaisee seuraavanlaisissa tapauksissa: elämyksellinen oppiminen, suunnitelmallinen talouspolitiikka, riidan sovinnollinen ratkaisu, samoin adjektiiveissa aseellinen, koneellinen, sanallinen ja suullinen.
llinen-johdokset voivat ilmaista myös aikaa: yleensä tarkasteluhetkeä lähinnä edeltänyttä kantasanan tarkoittamaa ajankohtaa, esim. aamullinen ’saman päivän aamuna tapahtunut’, keväällinen ’edellis‑, viimekeväinen’ (vrt. aamuinen, keväinen), mutta myös kestoa, esim. hetkellinen, pitkällinen, silmänräpäyksellinen, äkillinen. Jotkin llinen-johdokset ilmaisevat paikkaa, mutta eivät kovin konkreettisessa mielessä, esim. taivaallinen, maallinen, merellinen, näyttämöllinen, paikallinen, pinnallinen ja substantiivi sivullinen.
Lisäksi on runsaasti merkitykseltään erikoistuneita leksikaalistumia tai oppitekoisia muodosteita (jotka usein ovat merkitysperustaltaan ryhmien a–c mukaisia):