Johtimen ‑ntO sisältäviä verbikantaisia substantiiveja on n. 40 sanakirjalekseemiä. Tyyppi ei ole produktiivinen. Kantoina esiintyy eriloppuisia kaksitavuisia vartaloita sekä muutama kolmitavuinen itse-vartalo (jonka tse-aines puuttuu ntO-johdoksesta) tai yksitavuinen vartalo (» § 222 asetelma 73). Johdin liittyy (heikkoon) vokaalivartaloon.
ntO-johdokset eivät yleensä ole semanttisesti teonnimiä, vaan niihin nähden erikoismerkityksisiä. Samakantaiset ntA-johdokset puolestaan ovat teonnimikäytössä.
| ntO-johdos | ntA-johdos |
| hallinto ’administraatio’ | hallinta ’jonkin hallitseminen’ |
| lausunto ’kannanotto, selvitys’ | lausunta ’lausuminen’ |
| luento ’opetuksessa pidettävä esitelmä’ | luenta ’lukeminen; tulkinta’ |
| perintö ’osuus jäämistöstä’ | perintä ’periminen, velkominen’ |
| lainsäädäntö | säädäntä ’säätäminen’ |
Verbikantaisista ntO-johdoksista paikkaa ilmaisevat asunto, avanto ja kaivanto (nominikantaiset » § 187).
Huom. ntO-loppuisten substantiivien pyyntö ja sääntö verbivastineiksi käsitetään pyytää ja säätää, mutta äännesuhteet ovat poikkeukselliset (» § 159).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä