Johtimen ‑ntO sisältäviä verbikantaisia substantiiveja on n. 40 sanakirjalekseemiä. Tyyppi ei ole produktiivinen. Kantoina esiintyy eriloppuisia kaksitavuisia vartaloita sekä muutama kolmitavuinen itse-vartalo (jonka tse-aines puuttuu ntO-johdoksesta) tai yksitavuinen vartalo (» § 222 asetelma 73). Johdin liittyy (heikkoon) vokaalivartaloon.
ntO-johdokset eivät yleensä ole semanttisesti teonnimiä, vaan niihin nähden erikoismerkityksisiä. Samakantaiset ntA-johdokset puolestaan ovat teonnimikäytössä.
| ntO-johdos | ntA-johdos |
| hallinto ’administraatio’ | hallinta ’jonkin hallitseminen’ |
| lausunto ’kannanotto, selvitys’ | lausunta ’lausuminen’ |
| luento ’opetuksessa pidettävä esitelmä’ | luenta ’lukeminen; tulkinta’ |
| perintö ’osuus jäämistöstä’ | perintä ’periminen, velkominen’ |
| lainsäädäntö | säädäntä ’säätäminen’ |
Verbikantaisista ntO-johdoksista paikkaa ilmaisevat asunto, avanto ja kaivanto (nominikantaiset » § 187).
Huom. ntO-loppuisten substantiivien pyyntö ja sääntö verbivastineiksi käsitetään pyytää ja säätää, mutta äännesuhteet ovat poikkeukselliset (» § 159).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Imperfektin ja perfektin suhde
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä