VISK - § 1536 Päätelmät ja referointi

SISÄLLYS > ILMIÖT > Tempus > Perfekti > Tilanteen jälkivaikutuksen perfektit > § 1536 Päätelmät ja referointi

§ 1536 Päätelmät ja referointi

Perfektin – samoin kuin pluskvamperfektinkin – nykyrelevanssi ilmenee, kun sitä käytetään ilmaisemassa päättelyä ja referointia: vallitsevan tai aiemman tilan perusteella päätellään mitä on tapahtunut (» § 1496, 1557).

(a)

Sinä olet taas polttanut. [päätelmä hajun perusteella] | [Ruumista tutkimassa:] Onko sillä edes ollut sormusta? Karvinen kysyi. Niittymäki tarkasteli sormia. – Jos on, niin ei ainakaan ihan äskettäin eikä liian kireää. Rannekello hänellä on ollut, mutta merkkiä en mene arvailemaan. (k) | – – ylikonstaapeli Harri Kotilehdon mukaan kaikkialle huoneisiin levinnyt kaasu on todennäköisesti syttynyt jonkin keittiössä sijaitsevan kodinkoneen aiheuttamasta kipinästä. – – Kotilehdon mukaan missään tapauksessa räjähdys ei ole alkanut makuuhuoneesta, vaikka kaasupullot ja uhrien ruumiit löytyivätkin sieltä. (L) | [Puhuja päättelee, mitä kadonneille juustoille on tapahtunut:] sit mul oli mun ihana nylonkassi joka oj jo viikattu näin pieneks se ei voi olla siellä – – mä oon ihan varma et mä oon ottanu joteki siit kassist kii ja sit ne on tippunu (p; Seppänen 1997)

Perfektimuodon sisältävällä lauseella saatetaan myös avata puheenaihe tai vaihtaa sellaista. Esimerkiksi uutistekstin tai kerronnan alussa perfektillä voidaan taustaksi luoda tietynlainen esityksellinen kehys. Varhemmin alkanutta tai jo päättynyttä tilannetta tarkastellaan nykyhetken näkökulmasta, ja tarkastelu voidaan kokonaan vaihtaa tuon menneen tilanteen aikaiseksi imperfektimuotoon (b) tai nykyhetkeen preesensiin (c). Mennyt voidaan esittää myös perusteluksi jollekin toiselle toiminnalle (d).

(b)

Eija Ahvon, Susanna Haaviston ja Jukka Linkolan monivuotinen yhteistyö on jälleen kantanut hedelmää. Lokakuussa julkistettiin Silta-niminen cd-levy – –. (L) | mä oon kerral liftannu tuolla ku mä oon ollu töissä Gotlannissa, lähellä Visbyytä tai siin oli jotain kahdeksantoist kilometrii Visbyysee, st me kerran liftattii yöllä lauantai iltana kotii. ni kyllä vähäm pelotti (p; Seppänen 1997)

(c)

Abdullahi, Cuong, Elaheh ja monet muut ovat kohta vuoden keränneet loruja, lauluja, leikkejä ja paljon muuta mielenkiintoista varhaiskasvatusaineistoksi suomalaisille päiväkodeille. Mikä-mikä-maa-aineiston tarkoituksena on tukea maahanmuuttajalasten kieli- ja kulttuuri-identiteettiä. Samalla se toimii kansainvälisyyskasvatusaineistona päiväkoti-ikäisille suomalaislapsille. (L)

(d)

– – soitan sulle tällasesta asiasta kun sä olet tutkinut naisten kieltä. ja meillä on täällä – – nyt syksyllä sellanen studia generalia luentosarja johon – – et ihan ajattelin et oletko yhtään kiinnostunut tulemaan – – luennoijaksi. (p)