SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Adjektiivijohdokset > Muut possessiivijohdokset > jämäkkä, solakka > kkA- ja kAs-adjektiivien suhde > § 289 Vaihtelu kuivakas ~ kuivakka
§ 289 Vaihtelu kuivakas ~ kuivakka
Noin kymmenellä AkkA-loppuisella adjektiivilla
on samavartaloinen synonyyminen AkAs-loppuinen
vastine, esim. hailakas ~ hailakka, kalvakas ~ kalvakka, kuulakas ~ kuulakka, railakas ~ railakka, rehvakas ~ rehvakka, riehakas ~ riehakka.
Niillä vaihtelevat käytössä AkkA- ja AkAs-tyyppien
muodot:
‑AkAs: – –
kun huumoria ilmenee, sekin on kuivakasta. (L)
| Hän heittäytyy niin lupsakkaaksi,
että hänen äitinsäkin haukkoisi henkeä, jos näkisi. (L)
| Lepääminen teki hyvää pääministerille ¶ Lipponen terhakkaana (L) [otsikko]
| Olit ärhäkäs EU-vastustaja. (L)
‑AkkA: kuivakka brittihuumori (l)
| – – ihmiset ovat lupsakoita ja tehokkaita. (l)
| Suomalaisille vahtikoira tuo mieleen terhakan pystykorvan
– –. (l) | Jorma Kinnunen oli heittoradalla ärhäkkä kuin
karhu – –. (l)
Lisäksi muistakin AkkA-loppuisista
adjektiiveista voi esiintyä (i)kAs-adjektiivien
paradigman mukaisia taivutusmuotoja sekä varsinkin komparaatiojohdoksia
ja stix-adverbeja.
Tämä osoittaa AkkA-adjektiivien tendenssiä
siirtyä kAs : kkAA-loppuiseen
tyyppiin.
pääskyjen kirpakkaat soolot (L)
| Tunnelma ei vielä ole suomalaisittain räyhäkäs – –. (l)
| Sähäkkäästä menosta ja lyyrisistä
suvantokohdista saatiin nauttia kautta illan – –. (L)
| Tukholman elokuvajuhlien räväkkäin anti
löytyy kilpailun ulkopuolisista sarjoista (l)
| Näpsäkkäästi tyttö selvittää tämänkin
pulman. (L)
Huom. AkkA- ~ AkAs-adjektiivien
vaihtelua esiintyy murteissakin. Tästä syystä on usein vaikea sanoa,
mikä vaihtelu yleiskielessä on jo murteista periytyvää kahtalaisuutta
ja mikä yleiskielen omaa kehittymää.
Edellinen pykälä