Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Verbikantaiset substantiivijohdokset > Yleistä > § 221 Verbikantaisten substantiivien tyypit ja piirteet

§ 221 Verbikantaisten substantiivien tyypit ja piirteet

Verbikantaiset substantiivijohdokset eli deverbaalisubstantiivit sisältävät kantasananaan verbin. Asetelma 72 esittää verbikantaisten substantiivien keskeiset merkitysryhmät ja morfologiset tyypit: teonnimet ja teon tuloksen nimet, tekijännimet, välineennimet sekä tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet. Osa näitä muodostavista johtimista voi liittyä myös nominikantaan. (Verbikantaisista adjektiivijohdoksista » § 275.)

Asetelma 72: Verbikantaisten substantiivien tyyppejä
Teonnimiä Teon tuloksen nimiä Tekijännimiä Välineennimiä Tekopaikan ja ‑tilaisuuden nimiä
‑minen: juokseminen, sopertaminen   ‑jA: vetäjä, korjaaja, tappelija ‑in: puristin, selain ‑(i)mO: kutomo, ompelimo
‑U: kulku, pääsy, kiristely, sitaisu ‑U: kolhu, polku, ratkaisu ‑(U)ri: maalari, kulkuri ‑(U)ri: laskuri, veturi ‑jAiset, ‑iAiset: avajaiset, tanssiaiset
‑O: olo, muutto, työntö ‑O: jauho, päästö, säästö ‑(i)lAs: kokelas, toipilas ‑jA: katkaisija  
‑Us: lannoitus, kiristys, ojennus ‑Us: maalaus ’taulu’, kuorrutus, hajaannus      
‑ntA: keinunta, ryömintä, paheksunta ‑Os: katos, liitos, teos, suomennos      
‑nti: syönti, naamiointi, ‑ntO: keksintö      
‑ex: kolke, nyyhke ‑ex: hake, paise, jäljenne   ‑ex: makeute  
‑UU: hakkuu, makuu ‑mUs: leipomus, luomus   ‑(i)kex: kelluke, lämmike  
‑nA: narina, parkuna ‑mA: purema, rappeu(tu)ma, suunnitelma      

Verbikantaiset substantiivit perustuvat merkitykseltään ja osin lausekkeenmuodostukseltaankin kantaverbiinsä (» § 560561): verbikantainen substantiivi voi muodostaa laajennuksineen NP:n, joka vastaa jäseniltään sen kantaverbin sisältävää lausetta (tällaisen NP:n rakenne » § 564 asetelma 101). Verbikantaisten substantiivien kantaverbiltään perimiä laajennuksia ovat seuraavat (kutakin laajennustyyppiä käsitellään tarkemmin luvussa Substantiivit):

 
Laajennus Esimerkkejä Käsittelykohta
Objektigenetiivi kahvin juonti, viran hakija » § 575, 577, 579 
Subjektigenetiivi auringon paiste, mummon kahvin juonti » § 576577, 579 
Adverbiaali lomasta nauttiminen, syönti ravintolassa, koroillaan eläjä » § 587591 
Infinitiivi lupaus tulla » § 593 
Että-lause arvelusi, että olen väärässä » § 594 

Näitä verbilähtöisiä laajennuksia esiintyy etenkin leksikaalistumattomilla teonnimillä ja jA-johtimisilla tekijännimillä, mutta muilla deverbaalijohdoksilla rajallisemmin (leksikaalistuneet teonnimet » § 224225). Laajennusten mahdollisuus vaihtelee myös johdostyypeittäin: niitä on teonnimistä minen-, U-, O-, Us-, UU- ja nti-johdoksilla useammin kuin muilla. Subjektigenetiivi on mahdoton tekijän- ja välineennimille. Infinitiivi- ja että-lauselaajennus on mahdollinen osalle teonnimistä, että-lause vain jos teonnimi on johdettu puhumista tai kognitiivista toimintaa tarkoittavasta verbistä.

Verbikantaisen substantiivin yksisanainen laajennus (ei kuitenkaan pronomini) edustuu usein myös yhdyssanan määriteosana, esim. auringon paiste ~ auringonpaiste, paluu kotiin ~ kotiinpaluu; tällaisen määriteosan mahdollinen sija on myös nominatiivi, esim. lipunmyynti ~ lippumyynti (vrt. myydä lippuja), kotihoito (vrt. hoitaa kotona) (» § 414415, 418). minen-johdoksen tapauksessa yhdyssanaistuminen ei ole yhtä yleistä kuin muunjohtimisten teonnimien. Yhdyssana on yleensä merkitykseltään kiteytyneempi, leksikaalistuneempi kuin kaksisanainen vastineensa. Etenkin välineen- sekä tekopaikan ja -tilaisuuden nimien yhteydessä määriteosa on tavallinen, esim. sitruunanpuristin (~ ?sitruunan puristin), sähkönjohde, kirjankustantamo. Infinitiivilaajennusta vastaa määriteosana deverbaalijohdos, esim. tappouhkaus, naimalupaus (vrt. uhata tappaa, luvata naida).

Huom. Myös substantiivit, jotka eivät morfologisesti ole johdoksia verbivastineestaan, voivat olla merkitykseltään ja laajennuksiltaan teonnimien kaltaisia (» § 249250, 560561):

 
sodan uhka vrt. uhata | lääkärin apu pakolaisille vrt. auttaa | miesten kapina tätä naistyranniaa vastaan (l) vrt. kapinoida | hänen kapitalismin kritiikkinsä (l) vrt. kritisoida

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot