Johtimen ‑in (: ‑ime-) sisältävät johdokset tarkoittavat kantaverbinsä ilmaiseman toiminnan välinettä, useimmiten jotain teknistä laitetta. Kantaverbi on tyypillisesti transitiivinen, käsittelemistä ilmaiseva ja subjektiltaan ihmistarkoitteinen. Johdostyyppiin kuuluu n. 300 sanakirjalekseemiä. Johdin liittyy tavallisimmin kolmitavuiseen ttA- tai stA-vartaloon tai kaksitavuiseen A-vartaloon, mutta myös muunlaiset kantavartalot ovat mahdollisia, eivät kuitenkaan yksitavuiset eivätkä Oi-loppuiset. Vartalon loppu-A, ‑e ja -i jää pois johtimen edeltä (lämmit-in, kytk-in, pyyh-in), joskus ‑O ja ‑U:kin (surv-in, ast-in, mutta: sauvo-in, istu-in). Supistumavartalon loppuvokaali lyhenee, ja johdin liittyy vaihtelemattomasti vahva-asteiseen vartaloon (tähtä-in : tähtä-ime-n). Muunkantaiset osallistuvat astevaihteluun (tuulet-in : tuulett-ime-n). in-johdosten muodostusta rajoittavat sekä semanttiset että kantasanan vartalotyyppiä koskevat ehdot, esim. intransitiiviverbeistä (*romahdin ’romahtamisväline’) tai le-verbeistä niitä ei juuri muodosteta. (Nominikantaiset in-johdokset » § 203.)
in-johdokset voivat saada kantaverbiltään periytyviä laajennuksia tai määriteosia, useammin jälkimmäisiä:
Etenkin teknisten laitteiden nimityksissä on paljon yhdyssanoja, esim. ilmanpuhdistin, kaukosäädin, piirtoheitin. Intransitiivikantaisia in-johdoksia on joitakin, mm. astin, istuin, liidin, luistin sekä muodostukseltaan ja merkitykseltään poikkeukselliset eläin, kasvain ja soidin. Orgaanista elintä tarkoittavia ovat elin, lennin ja siitin, ainesanoja liuotin ja hapetin, poikkeuksellisesti abstraktistarkoitteisia esim. houkutin, kannustin, vaikutin. Vartaloltaan deskriptiivisiä ovat mm. töllötin ja helistin; deskriptiivikannoista ovat myös uudismuodosteet mahdollisia, kuten naksutin, naputin (L) tai jalkinetta tarkoittavat lempsutin ja läpsytin (L). Leksikaalistumia tai oppitekoisia ovat mm. seuraavat in-johdokset, joista kaikki eivät myöskään ole merkitykseltään välineennimiä:
Huom. Lisäksi in-johdoksia tavataan yhdyssanan määriteosina, esim. elinkeino, keitinliemi, myös sellaisia, jotka eivät esiinny itsenäisenä lekseeminä, esim. asuintalo, kuolinhetki, olinpaikka (» § 417). Yhdyssanan alkuna in-johdos ei yleensä ole merkitykseltään välineennimi.
Varsinkin murteissa esiintyy runsaasti myös deskriptiivisiä (t)in-johtimisia ihmisen nimityksiä (Länsimäki 1987: 259–274), esim. äiti on aikamoinen hössötin (L).
Edellinen pykälä