Os-johdokset tarkoittavat tyypillisesti kantaverbin ilmaiseman toiminnan tai teon tulosta, mutta niillä on myös muuta käyttöä. Johdostyyppiin kuuluu satakunta sanakirjalekseemiä. Johdin ‑Os (: ‑Okse-) liittyy etenkin kaksitavuisiin A-loppuisiin ja kolmitavuisiin ntA-loppuisiin verbivartaloihin, mutta kantana voi olla myös muu kaksitavuinen vartalo (» § 222 asetelma 73). Johdin kiinnittyy (heikkoon) vokaalivartaloon, jonka loppuvokaali katoaa.
Joskus kantaverbiksi voidaan käsittää yhtä hyvin transitiiviverbi kuin sen U-johdoskin (Us-johdosten samantyyppisiä tapauksia » § 234):
Oma ryhmänsä ovat sellaiset (nn)Os-johdokset, jotka on muodostettu kantasanan tarkoittamaan kieleen kääntämistä merkitsevästä ntA-johtimisesta verbistä (» § 328) ja jotka tarkoittavat kääntämisen tulosta, käännettyä tekstikokonaisuutta, esim. ranskann-os (< ranskantaa), venäjännös, vironnos. Koko Os-substantiivien ryhmä karttuu lähinnä vain tällaisten ntA-kääntämisverbien produktiivisuuden kautta. Lisäksi on joitakin nnOs-johtimisia sanoja, joissa nn-aines ei kuulu kantaverbiin: jää‑nnös, luo-nnos, aikaansaa-nnos, puhu-nnos.
Joskus Os-johdokset saavat teonnimille tyypillisiä verbilähtöisiä laajennuksia tai määriteosia (b). Etenkin kolmitavukantaisia (nn)Os-johdoksia saatetaan käyttää (nn)Us-johdosten tapaan teonniminä (c).
Merkitykseltään erikoistuneita Os-johdoksia ovat esim. annos, kaivos, kiitos, koitos, kudos, käytös, laitos, leivos, painos, panos, rikos, teos, tulos, tungos.
Huom. Lisäksi on joitakin nominikantaisia Os-johdoksia kuten kerros, lannos (» § 200). Joskus Os-johdoksen semanttisena lähtökohtana on ne- tai le-verbi, vaikka tämä verbinjohdin puuttuukin Os-johdoksesta: liu-os ← liueta (: liukene-), väit-ös ← väitellä, aat-os ← aatella. Johdin -Os esiintyy myös osana adverbimuottia kytköksissä-, turvoksissa-tyypissä (» § 392).