VISK - § 761 Kuka milloinkin, se jos mikä

SISÄLLYS > RAKENNE > Pronominit ja muut pro-sanat > Kvanttoripronominit > Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina > § 761 Kuka milloinkin, se jos mikä

§ 761 Kuka milloinkin, se jos mikä

Pronominit kuka, mikä ja kumpi ja niitä vastaavat proadverbit ja ‑adjektiivit toimivat muissa kuin kysymyslauseissa kvanttoripronomineina, joilla ilmaistaan, että sanottu koskee satunnaista, ilmauksen esittäjän kannalta samantekevää tarkoitetta. Tällainen ei-interrogatiivinen, indefiniittisistä ja samantekevyyden pronomineista muistuttava käyttö edellyttää vakiintunutta konstruktiota, jossa sitä tukee partikkeli tai toinen vastaava pro-sana. Se esiintyy seuraavissa rakenteissa:

asyndeettisen rinnastuksen molempien osien alussa: milloin x, milloin y
muissa paralleeli-ilmauksissa: mitä milloinkin
samantekevyyttä ilmaisevissa konsessiiveissa: vaikka V+kond mitä
asyndeettisen rinnastuksen jommankumman osan alussa: mitä sitten V+kin
jos-sanan yhteydessä: x jos mikä.

Rakenne milloin x milloin y, jossa kummankin lauseen alussa on pronomini, ilmaisee satunnaisesti vaihtuvia, paralleelisia asiaintiloja (a). Vastaava tyyppi mitä milloinkin ~ kuka kulloinkin esiintyy myös lausekkeena ja lausekkeen sisällä (b). Sekin ilmaisee kahden erilaisen entiteetin, esim. olion ja ajankohdan, satunnaisesti toteutuvia pareja. Toisin kuin interrogatiivipronominilla, tällaisella ilmauksella voi vastata kysymykseen: – Kuka teillä hoitaa keskusta? – Kuka milloinkin.

(a)

Usein hän katselee öisin unia. Milloin niissä ilmestyy puhuva piru, milloin entinen opiskelutoveri, toinen taiteilija. (l) | Max nuokkui, proffa maisteli punkkua ja muut juttelivat niitä näitä. Kenellä oli noussut vuokra, kenellä ei. Kuka oli saanut duunia, kuka fudut. Kuka bunkkasi erossa ja kuka pokannut uuden böönan. (k) | Kuka tuo Virosta ikkunat, ketä tekee ite. (P)

(b)

Hän on tullut neljän jälkeen kotiin, syönyt, ja lähtenyt sitten kylälle auttelemaan milloin ketäkin. (l) | Vasikat ja aikuiset naudat kuolivat värikkäissä ilmoituksissa mikä mihinkin syyhyn, kerralla saattoi hukkua veteen pari vasikkaa. (l)

Samanlaista käyttöä esiintyy samantekevyyttä ilmaisevissa vaikka-lauseissa (» § 1143) (c) ja niille lähimerkityksisessä rakenteessa mitä sitten V+kin, jossa asyndeettisen yhdyslauseen toisena osapuolena on direktiivi tai yleistävä arvio (d). Finiittiverbissä on liite -kin/-kAAn, ja lauseessa on tyypillisesti partikkeli sitten tai potentiaali.

(c)

Älkää ihmeessä ottako kotiinne pääsiäistipuja, vaikka kuinka tekisi mieli ja vaikka kuka pyytäisi. (l) | On tietysti eri asia, kuinka moni lähettäisi rahaa tuntemattomalle internet-pankkiirille, vaikka tämä lupaisi mitä. (l) | Vaikka on kuinka hyvät tietokoneet, loistava automatiikka, ei ne korvaa koskaan käsintehtyä työtä. (l)

(d)

Missä Leena liikkuukin, saa hän myönteistä palautetta lauluistaan, esiintymisestään ja olemuksestaan. (l) | Mitä jumalia kultakorujen omistajat lienevät palvelleetkaan, ovat ne vanhempaa sukua kuin viikinkien jumalat. (l)

Lisäksi ei-interrogatiivinen pronomini esiintyy jos-sanan kanssa kiteytyneessä rakenteessa x jos mikä (e), joskus myös ehtolauseissa (f).

(e)

Hallituksessa ollessaan keskusta hyväksyi kiltisti työttömyyden räjähdysmäisen kasvun. Se jos mikä oli lapsivihamielistä politiikkaa. (l) | Tässä tiilitalossa jos missä asuu onnellinen perhe – vai asuuko? (l)