Samantekevyyden kvanttoripronominit muodostuvat interrogatiivipronominista ja partikkelista. Myös vastaavia proadverbeja ja -adjektiiveja käytetään.
| kuka, mikä, kumpi | |
| minne, miten, koska ~ milloin | + tahansa ~ hyvänsä ~ vain ~ vaan |
| millainen ~ minkälainen |
Samantekevyyden pronomineilla on sekä universaalisten eli kaikki-tyyppisten että eksistentiaalisten eli jokin-tyyppisten kvanttoripronominien merkityspiirteitä. Niiden ’kaikki’-merkitys syntyy siitä, että sanotun taataan pitävän paikkansa riippumatta siitä, mihin sitä sovelletaan. Eksistentiaalisesta merkityksestä ’joku, ainakin yksi’ taas muistuttaa se, että puhe on yhdestä tarkemmin ilmaisemattomasta yksilöstä kerrallaan. Esimerkiksi tarjouksessa samantekevyyden pronomini eroaa selvästi sekä kaikki- että jokin-pronominista: tarjous ei koske koko omenaerää.
Sen sijaan väitteestä Mikä tahansa on mahdollista voi päätellä, että kaikki asiat ovat mahdollisia.
Samantekevyyden kvanttoripronominien merkityksestä johtuu, että niitä käytetään yleistyksissä ja puhuttaessa potentiaalisista asiaintiloista, ts. modaalisissa lauseissa (» § 1551). Esimerkiksi voida-verbin subjektina kuka ~ mikä tahansa merkitsee suunnilleen samaa kuin jokainen tai kaikki (a). Sen sijaan niitä ei käytetä tarkoitettaessa tiettyyn aikaan ja paikkaan sijoittuvien tapahtumien osallisia (b).
Kuten kukaan ja mikään (» § 757), myös samantekevyyden pronominit ovat enimmäkseen yksikössä, mutta monikkoa käytetään, kun monikollisuuden osoittaminen on tärkeää: Adoptiovanhemmiksi eivät käy ketkä hyvänsä (l).
Huom. Kun pro-sana toimii substantiivilausekkeessa tarkenteena, siihen liittyvä partikkeli tahansa, hyvänsä, vain ~ vaan voi sijoittua myös lausekkeen jälkeen: minkä hyvänsä tyhjän tilan ~ minkä tyhjän tilan hyvänsä, mistä vain asiasta ~ mistä asiasta vain. Järjestykseltään kiteytyneitä ovat sanonnat hinnalla ~ keinolla millä hyvänsä, päivänä minä hyvänsä.
Edellinen pykälä