Interrogatiivipronomini on yhden kysymys- eli interrogatiivilauseen tyypin, hakukysymyksen tuntomerkki (» § 1682 – 1688). Interrogatiivipronominin edustaman jäsenen tulkinta on avoin. Kysymyksellä (esim. Mitä sinä haluat?) haetaan vastausta avoimeen kohtaan; alisteisen kysymyslauseen tapauksessa hallitseva lause osoittaa, millä tavoin avoimen kohdan tulkinta on relevantti: En tiedä ~ kaikki riippuu siitä ~ isä jo kertoi, mitä sinä haluat.
Pronomini kuka antaa ymmärtää, että vastaukseksi oletetaan ihminen, kumpi, että haku tehdään kahdesta vaihtoehdosta. Muuten pronomini on mikä. Vastaavia proadverbeja ovat koska, milloin, miten, kuinka, miksi ja proadjektiiveja millainen, mimmoinen ja minkälainen. Pronomini sijoittuu normaalisti kysymyslauseen alkuun (kuitenkin » § 1683) ja toimii joko itsenäisenä tai tarkenteena:
| Itsenäinen | Kongruoiva määrite (tarkenne) |
| Kukas sieltä tulee? | Ketä historian henkilöä haluaisit esittää? |
| Mistä tämä keitto on tehty? | Mihin aikaan se alkaa? |
| Kumman kanssa lähtisit ulos? | Kumman vanhemman näköinen hän on? |
| Minkälainen se oli? | Minkälaista ruokaa sieltä saa? |
Interrogatiivipronomini voi saada elatiivimuotoisen jälkimääritteen, joka ilmaisee mistä joukosta tarkoitetta haetaan (kokonaisuuden elatiivirakenne). Lisäksi interrogatiivipronominit muodostavat kiinteitä appositiorakenteita pronominien kaikki ja muu kanssa, jotka ohjaavat kysymyksen tulkintaa (b), samoin sanojen ihme ja kumma sekä kirosanojen kanssa (c).
Huom. Interrogatiivinen miksi tulkitaan yhteydestä riippuen joko adverbiksi, esim. Miksi sinä kiusaat minua?, tai mikä-pronominin translatiiviksi, esim. Miksi sinä minua oikein luulet?
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
§ 720 Tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
§ 721 Proadverbit ja -adjektiivit: täällä, sellainen
Deiktinen kolmijako tämä, tuo, se
Demonstratiivipronominien määritteet
Refleksiivi- ja resiprookkipronominit
Pronominin valinta: joka, kuka ja mikä
§ 736 Korrelaatin yksilöinti ja muita vaihtelun tekijöitä
§ 737 Itsenäisessä ja lauseeseen liittyvässä relatiivilauseessa
Kvanttoripronominien nimityksistä
Kvanttoripronominien vaikutusala
Kvanttoripronominien syntaksia
Indefiniittiset kvanttoripronominit
Universaaliset kvanttoripronominit
Distributiiviset kvanttoripronominit jokainen, joka, (itse) kukin
Kieltohakuiset kvanttoripronominit
Samantekevyyden kvanttoripronominit
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä