Hemminki Maskulainen – virsirunoilija Eurooppalaista virsirunoutta
Hemmingin virsikirja
400-vuotias
Uskonpuhdistusajan eurooppalaisten virsirunojen tuojaSuurin osa Hemminki Maskulaisen kirjoittamista virsistä on suomennoksia. Aina ei voi kuitenkaan varmasti sanoa, onko virttä pidettävä enemmän alkutekstin kirjoittajan vai kääntäjän luomuksena. Ensimmäisillä virsisuomentajillamme on usein ollut käytettävissään sama virsi erikielisinä käännöksinä. Hemminki ei ole välttämättä suomentanut virttä alkuperäiskielestä, vaan on valinnut kustakin eri käännöksestä parhaaksi katsomansa kohdat. Monet virret ovat näin ollen pikemmin alkuperäistekstien mukaelmia kuin suomennoksia. Jaakko Finnon virsikirjan runoja sen sijaan voi kutsua suomennoksiksi, sillä Finno seurasi hyvin tarkasti alkutekstiä. Voidaankin sanoa, että ensimmäisten virsikirjojemme tekijät yhdessä toivat kansainvälisen virsirunouden Suomeen, mutta Hemminki Maskulainen loi lisäksi omaa kotimaista perinnettä. Mukaelmat syntyivät siten, että Hemminki jätti alkuperäisten ruotsin-, saksan-, latinan- ja tanskankielisten virsien säkeistöistä pois säkeitä, yhdisteli niitä ja mahdollisesti runoili itse lisää – tätä voidaan pitää nykyajankin näkökulmasta uutta luovana työnä. Hemmingistä se on varmasti tuntunut uuden luomiselta vielä enemmän kuin meistä, koska jo suomen kielellä kirjoittaminen on ollut tuore asia ja vaatinut siten kekseliäisyyttä. Hemmingin virsikirjassa ei runojen alkuperästä mainitakaan mitään: alkutekstit on jäljitetty myöhemmin. Suomenkielisissä runoteoksissa on vasta toistasataa vuotta tehty jyrkkä ero käännöksen ja alkuperäisen tekstin välillä. Virsikirjoihin tekijätietoja alettiin merkitä viime vuosisadalla.
|