Hemminki Maskulainen – virsirunoilija


Eurooppalaista virsirunoutta

Hemmingin virsikirja 400-vuotias
Eurooppalaista virsirunoutta
Raamattuvirsistä omiin virsiin

Mitä Hemminki sanoi?

Miten Hemminki sanoi?

Hemmingin sanat

Kansanrunoudesta tyylikeinoja
Miten Hemminki kirjoitti?
Hemmingin perintö
Lähteet
Liitteet

 

Uskonpuhdistusajan eurooppalaisten virsirunojen tuoja

Suurin osa Hemminki Maskulaisen kirjoittamista virsistä on suomennoksia. Aina ei voi kuitenkaan varmasti sanoa, onko virttä pidettävä enemmän alkutekstin kirjoittajan vai kääntäjän luomuksena. Ensimmäisillä virsisuomentajillamme on usein ollut käytettävissään sama virsi erikielisinä käännöksinä. Hemminki ei ole välttämättä suomentanut virttä alkuperäiskielestä, vaan on valinnut kustakin eri käännöksestä parhaaksi katsomansa kohdat. Monet virret ovat näin ollen pikemmin alkuperäistekstien mukaelmia kuin suomennoksia.

Jaakko Finnon virsikirjan runoja sen sijaan voi kutsua suomennoksiksi, sillä Finno seurasi hyvin tarkasti alkutekstiä. Voidaankin sanoa, että ensimmäisten virsikirjojemme tekijät yhdessä toivat kansainvälisen virsirunouden Suomeen, mutta Hemminki Maskulainen loi lisäksi omaa kotimaista perinnettä.

Mukaelmat syntyivät siten, että Hemminki jätti alkuperäisten ruotsin-, saksan-, latinan- ja tanskankielisten virsien säkeistöistä pois säkeitä, yhdisteli niitä ja mahdollisesti runoili itse lisää – tätä voidaan pitää nykyajankin näkökulmasta uutta luovana työnä. Hemmingistä se on varmasti tuntunut uuden luomiselta vielä enemmän kuin meistä, koska jo suomen kielellä kirjoittaminen on ollut tuore asia ja vaatinut siten kekseliäisyyttä.

Hemmingin virsikirjassa ei runojen alkuperästä mainitakaan mitään: alkutekstit on jäljitetty myöhemmin. Suomenkielisissä runoteoksissa on vasta toistasataa vuotta tehty jyrkkä ero käännöksen ja alkuperäisen tekstin välillä. Virsikirjoihin tekijätietoja alettiin merkitä viime vuosisadalla.