SISÄLLYS > RAKENNE > Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina > Lisäysten asema lauseessa ja vuorossa > Lauseen ja vuoron jatkaminen > § 1054 Tapoja oman ja toisen lausuman
jatkamiseksi
§ 1054 Tapoja oman ja toisen lausuman
jatkamiseksi
Kaikkein tavallisin lisäys on sellainen, jossa kirjoittaja
tai puhuja jatkaa valmista, rakenteeltaan jo täydellistä lausetta
lisäämällä siihen vielä yhden tai useampia verbin tai koko lauseen
määritteitä, jollaiset muutenkin voisivat sijoittua lauseen loppuun.
Kirjoitetussa tekstissä tällainen lisäys on osoitettu erilliseksi
käyttämällä sen ja lauseen välissä pilkkua (a) tai jopa pistettä
(b).
(a)
– – bussilastillinen
ihmisiä vajosi syvään, unettavaan hiljaisuuteen. Kuski sentään pysyi hereillä, onneksi. (L)
| Näihin kysymyksiin ei löydy vastauksia, ainakaan
vielä. (L)
(b)
Kenen kohdalla
on menty suurena laumana samaan suuntaan, kosiskeltu ns. yleistä
mielipidettä, unohdettu etiikka ja moraali, lyöty kuin vierasta
sikaa? Ja saatu kaiken kukkuraksi vielä kiitosta. Jopa
monelta isokenkäiseltä. (l)
| Hääasuista on tarkoitus illan mittaan kuoriutua lopullisesti. Viedä
pois silmistä. (L)
Keskustelussa puhuja voi jatkaa edellisessä vuorossaan
tuottamaansa lausetta lisäämällä siihen vielä seuraavassa vuorossaan
verbin määritteen (c) tai lauseen määritteen (d) tai molemmatkin
(e). Motivaatio jatkamiseen voi olla monenlainen. Välissä olevat
yhden tai useamman toisen puhujan vuorot ovat lyhyitä ja joko edellyttävät
jatkoa kuten esimerkin (d) tapauksessa tai ovat puhujan kannalta
reaktiona riittämättömiä, vrt. esimerkkiä (e). Näin syntynyt uusi
kokonaisuus on ydinosaltaan sama kuin aiempi lause mutta täydentää
sitä semanttisesti.
(c)
| T: | Ai
jaa. No< Tietsä mitä aikaa se tulee. |
| A: | Ei sanonu? |
| | (.) |
| A: | Ollen↑kaa (p)
|
(d)
| Raita: | Mut se Onnin kissa teki sen itsarin. |
| Leena: | Nii |
| Noora: | Hä? |
| Raita: | Kruunuhaassa. (p)
|
(e)
| Elvi: | – – mul oli jotenki tuli jostain syystä
et nää [taulut] vois ripustaa (.) vierekkäin. |
| Pilvi: | Joo. |
| Elvi: | sinne näyttelyyn. Jostain
syystä. (P) |
Puhuja voi myös täydentää aiemman, pelkän
anaforisen pronominin sisältävän lausumansa eteenpäin lohkeavaksi
(» § 1064 – 1067):
(f)
| A: | Se vaa on mykkä välillä |
| | (.) |
| V: | Joo joo. |
| A : | tää puhelin. (p)
|
Myös puhekumppani voi jatkaa toisen jo
valmiiksi tekemää lausetta (g), tai lausetta voidaan jatkaa yhteistyönä
pitempäänkin, kuten esimerkissä (h) toistensa parafraaseiksi tulkittavilla
adverbiaaleilla.
(g)
| V: | No
ei siel [kalenterissa] lue mitää. Mut mä kirjotan
sen [kutsun] nyt sinne. |
| S: | Hyvä. |
| | (.) |
| S: | Isoilla kirjaimilla. Sillai
et sitä ei voi pyyhkii yli. (p) |
(h)
| Sanna: | Nää on täs mun vieressä mä oon syöny
niinku herkeämättä, |
| Mella: | mm, |
| Sanna: | aivan siis henkeä
v- taukoa (.) pitämättä. |
| Leena: | nii:. |
| Mella: | nii koko ajan. |
| Veijo: | mm:, |
| Sanna: | AIVAN siis niinku
jatkuvasti, (p) |
Edellinen pykälä