SISÄLLYS > SANAT > Yhdyssanat > Yhdyssanan rakenne > Yhdysosat > § 406 Yhdysosa epäitsenäinen: henkipatto, kottikärry, kohtuukäyttö
§ 406 Yhdysosa epäitsenäinen: henkipatto, kottikärry, kohtuukäyttö
Yhdyssanoilla on myös sellaisia yhdysosia, jotka eivät
edusta itsenäistä, produktiivisesti taipuvaa lekseemiä:
- taipumattomia tai vajaaparadigmaisia nominaalisia
sanavartaloita, jotka esiintyvät yleisesti yhdyssanan alkuosana,
esim. avo‑, epä‑, liika‑, lähi‑, nyky‑, perus‑, taka‑, täsmä‑, ulko‑, valko‑, ylä-, äkki‑
- vierasperäisiä prefiksejä,
esim. bi‑, fenno-, hetero‑, in‑, infra‑, kilo‑, milli‑, mini‑, pre‑, senso‑, super‑, ultra‑ (» § 172)
- pelkästään määriteosana esiintyviä johdoksia, esim. alkeis‑ (vrt.
*alkeinen), kaksois‑, enimmäis‑, vähimmäis‑, etsikko-, kohtuu-, uusio‑, yltiö‑
- pelkästään edusosana esiintyviä johdoksia tai pakollisen
määriteosan vaativia sanoja, esim. -pääsyinen, -hoitoinen, -mukaistaminen, -päiväisyys, -vuotias
- ns. uniikkivartaloita eli
vain yhdessä tai muutamassa yhdyssanassa esiintyviä sanavartaloita,
esim. kiirastorstai, kottikärry, tihutyö, näsäviisas, ventovieras; henkipatto, toimenpide, punatulkku, vastahakoinen, ylenpalttinen
- sellaisia määriteosana esiintyviä sanayhtymiä, jotka
ovat hahmoltaan yhdyssanoja mutta eivät ole oma yhdyssanalekseeminsä,
esim. mustavalkotelevisio, hinta-laatusuhde, raskaslastialus, läpitalonhuoneisto.
Suoranaisesti lekseemiä eivät edusta myöskään
sellaiset ortografiset määriteosat kuin s-kirjain, 2,5-kertainen tai @-merkki (» § 401 ryhmä d).
Joskus sanavartalo esiintyy yleisemmin yhdyssanan määriteosana
kuin itsenäisenä sanana ja yhdyssanassa vielä usein merkitykseltään
jotenkin eriytyneenä, kuten sala‑, pienois‑ tai eri‑.
Itsenäisestä sanakäytöstään irtautuneita ovat myös sellaiset intensifioivat
tai korostavat määriteosat kuin huippu‑, jätti‑, koko‑, loisto‑, täys(i)‑, ääri‑ (» § 427).
Huom. Jotkin nelitavuiset lainasanat ovat yhdyssanan hahmoisia
olematta varsinaisesti yhdyssanoja, esim. artisokka, kommervenkki, palsternakka.
Yhdyssanamaisempia ovat sellaiset sanat, joiden loppu- tai alkuosa
on samanasuinen kuin jokin olemassaoleva sana: hämähäkki, kuperkeikka, marakatti, papukaija, vatupassi.