Toisin kuin määritysyhdyssana, summayhdyssana ei ilmaise edusosansa alakäsitettä, vaan rakentaa samassa entiteetissä yhdistyvistä asioista kokonaiskäsitteen. Toisaalta summayhdyssanan rakenne on erittelevä: se nostaa esiin saman asian eri puolia, jotka esitetään tasaveroisina. Raja määritysyhdyssanoihin ei silti ole jyrkkä. Esimerkiksi sanoissa flunssakuume, hiilivety, jännärikomedia tai koipireisi jälkiosa voi hahmottua joko yhdyssanan semanttisesti hallitsevaksi jäseneksi jota alkuosa määrittää (määritysyhdyssana: ’tietynlainen kuume’) tai alkuosan kanssa semanttisesti paralleeliseksi (summayhdyssana: ’flunssan ja kuumeen yhdistelmä’).
Muista yhdyssanatyypeistä ovat summayhdyssanoille läheisiä appositioyhdyssanat (» § 422) sekä osa yhdysnumeraaleista (» § 780) ja toistoyhdyssanoista (» § 425). Summayhdyssanassa ku(mpi)kin osa tuo muodosteeseen toisesta erillisen, mutta yleensä samaan semanttiseen kenttään kuuluvan sisällön (kahvila-ravintola). Appositioyhdyssanan yhdysosat taas ovat saman olion vaihtoehtoisia, semanttisesti epäsymmetrisiä nimityksiä, ja kumpikin yhdysosa kattaa jo sillään koko tarkoitteen; ne vain kuvaavat tarkoitetta eri kannoilta, ”kaksiäänisesti” (lapsinäyttelijä). Ero appositio- ja summayhdyssanatulkintojen kesken ei ole kuitenkaan jyrkkä. Tämä ilmenee varsinkin ihmistä tarkoittavissa sanoissa:
Yhdysviivan käyttö vie tulkintaa summayhdyssanan suuntaan, jos nimitykset lisäksi voidaan tulkita ”samanarvoisiksi”, samaa semanttista kenttää edustaviksi, kuten ammatin, arvon tai aseman nimitykset seuraavissa: lääkäri-kirjailija, professori-pääjohtaja, viulisti-kaupunginvaltuutettu.