VISK - § 432 Yleisesti summayhdyssanojen rakenteesta ja merkityksestä

SISÄLLYS > SANAT > Yhdyssanat > Summayhdyssanat > § 432 Yleisesti summayhdyssanojen rakenteesta ja merkityksestä

§ 432 Yleisesti summayhdyssanojen rakenteesta ja merkityksestä

Summayhdyssana eli kopulatiivinen yhdyssana koostuu kahdesta tai useammasta paralleelisesta yhdysosasta. Yhdysosien välinen suhde on semanttisesti additiivinen, ja sisällöltään se vastaa syntaktista rinnastusta.

laulaja-näyttelijä ≈ laulaja ja näyttelijä
kahvila-ravintola ≈ kahvila ja ravintola
mustavalkoinen ≈ musta ja valkoinen
ylösalas ≈ ylös ja alas
ohjaaja-lavastaja-puvustaja ≈ ohjaaja, lavastaja ja puvustaja
suomalais-ruotsalais-norjalainen ≈ suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen

Yhdysosat edustavat aina samaa sanaluokkaa (nomineja tai adverbeja) ja kuuluvat samaan merkityskenttään. Tyypillisiä summayhdyssanoja ovat esim. ammatin- ja värinnimitykset (» § 433). Kirjoituksessa yhdysosien välissä on tavallisesti yhdysviiva, joskus vinoviivakin, tai osat kirjoitetaan yhteen ilman yhdistintä.

Summayhdyssanat ovat karttuva joskin määritysyhdyssanoja harvinaisempi yhdyssanatyyppi. Niiden raja varsinkin appositioyhdyssanoihin on usein epäselvä (» § 435). Osin summayhdyssanojen kaltainen yhdyssanatyyppi ovat myös yhdysnumeraalit (» § 780).

Yleisimmin ja vakiintuneimmissa summayhdyssanoissa on kaksi yhdysosaa, mutta osia voi olla useampiakin. Muodostus on rekursiivista, vaikkakin yli kolmiosaiset muodosteet ovat harvinaisia.

Kaksiosaisia: vahtimestari-talonmies, hapanimelä, suomalais-ugrilainen, jotenkuten, Nummi-Pusula | Kolmiosaisia: kahvila-ravintola-disko, musta-puna-keltainen | Neliosainen: latinalais-saksalais-ruotsalais-suomalainen [sanakirja]

Edusosana toimii jälkimmäinen (tai viimeinen) yhdysosa, joka mm. kantaa taivutustunnukset ja johtimet. Summayhdyssanan osat eivät siis kongruoi.

kanttori-urkurille, popjazzin, rouva Virta-Lahtiselle, tanssija-juontaja-kouluttaja-koreografimme, kuurosokeat, norjalais-saksalais-suomalaisia | kuurosokeus, mustavalkoisesti

Marginaalisesti summayhdyssanan yhdysosa voi koostua kahdesta erillisestä sanasta, esim. sivistystoimenjohtaja-kansalaisopiston rehtorin virka (l). Summayhdyssana itse esiintyy hyvin harvoin yhdyssanan osana tai johdoksen kantasanana, esim. [valtiotieteilijä-pianisti]-tytär (L), [nummipusula]lainen (E). Määritysyhdyssanan alkuosana sen sijaan yleinen on sellainen summayhdyssanan kaltainen määriteosa, joka ei ole oma lekseeminsä (» § 434).

Huom. Jos yhdys- tai ajatusviivallinen sanayhtymä sisältää kongruentit osat, tämä kokonaisuus on yleensä asyndeettisesti rinnasteinen rakenne eikä yhdyssana, esim. sentin-parin (~ sentin parin) syvyinen, Paasikiven–Kekkosen linja (» § 401 ryhmä b). Semanttisesti näiden kaltaisia ovat myös seuraavat tapaukset, joissa määriteosa ei kuitenkaan kongruoi: Helsinki-Vantaan lentoasema, Bukowski-Hörhammerin keväthuutokauppa (l), Bach–Gounod’n Ave Maria (L), [jäätanssipari] Rahkamo/Kokon (l).