Genetiivi on nominatiivin jälkeen tavallisin määriteosan sija. Sen tehtävät määriteosana ovat monelta osin samoja kuin nominatiivin, joskaan merkityssuhde yhdysosien välillä ei ole yhtä avoin ja vapaatulkintainen. (Genetiivin tehtävistä » § 573 – 577, 1232.)
Yhdyssubstantiivissa genetiivimuotoinen määriteosa ilmaisee, mihin kokonaisuuteen tai minkä alaan tai piiriin edusosan tarkoite kuuluu (a). Tämä kuuluvuussuhde on tapauksittain hyvin erilainen.
Määriteosa voi olla monikollinenkin, esim. äitienpäivä, palkintojenjako. Verbikantaisen edusosan yhteydessä yleistä on genetiivialun vastaavuus objektin tai subjektin kanssa, esim. talonrakennus – rakentaa talo, auringonnousu – aurinko nousee (» § 414 – 415). Oma semanttinen ryhmänsä ovat genetiivialkuiset appositioyhdyssanat kuten äijänkäppänä, tytöntyllerö (» § 423).
Yhdysadjektiivin määriteosana genetiivimuotoinen substantiivi voi ilmaista vertailukohtaa: entiteettiä, jolle edusosan ilmaisema ominaisuus on tyypillinen, jolloin määriteosa on intensifioiva (b); genetiivimuotoinen adjektiivi taas modifioi määriteosana muulla tavoin edusosaa (c) (yhdysadjektiiveista myös » § 426 – 427). Suhteutusadjektiivin pakollisena seuralaisena voi olla niin adjektiivin kuin substantiivinkin genetiivimuoto (d) (» § 270).
Genetiivialkuisten yhdyssanojen ilmausvaihtoehtona on usein samoista osista koostuva lauseke (» § 402). Yhdysosien merkityssuhde voi olla myös jokseenkin läpinäkymätön kuten sanoissa koiranilma, maanmainio tai mustankipeä.
Huom. Nykykielessä harvinainen in-päätteinen monikon genetiivi (» § 86) esiintyy määriteosana monissa vakiintuneissa yhdyssanoissa, esim. kansainvälinen, vanhainkoti, vanhempainilta. Edusosassa monikon in-genetiivi voi olla vakiintuneissa nimikkeissä, esim. puolustusvoimain komentaja, Yhdysvaltain presidentti, valtiovarainministeri.