Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Sanarakenne ja sananmuodostus > Johto-opin käsitteitä > Johdostyyppi > Morfologinen johdostyyppi > § 163 Johdostyyppien nimeäminen ja morfologinen jaottelu

§ 163 Johdostyyppien nimeäminen ja morfologinen jaottelu

Saman vartalonloppuisen johdinaineksen sisältävät johdokset muodostavat morfologisen johdostyypin. Sitä nimitetään johdinaineksen mukaisesti:

  • lA-johdokset ~ lA-substantiivijohdokset ~ lA-johtimiset substantiivit ~ lA-substantiivit
  • ttA-johdokset ~ ttA-verbijohdokset ~ ttA-johtimiset verbit ~ ttA-verbit

Tällainen johdostyyppi on yleensä myös merkitykseltään melko yhtenäinen ryhmä; johtimella on periaatteessa vakioinen merkitys, yhteinen merkitysydin, eri esiintymäyhteyksissään.

Johdostyyppien semanttisperusteisia nimityksiä ovat esim. kollektiivijohdokset, teonnimijohdokset, ominaisuudennimijohdokset ja kausatiivijohdokset. Tällaiseen ryhmään voi kuulua useitakin eri morfologisia johdostyyppejä, joiden johtimilla on sama tai samankaltainen merkitystehtävä, kuten seuraavissa:

 
Kollektiivijohdokset: ‑(i)stO, ‑Uex, ‑(i)kkO
Teonnimet: -minen, ‑Us, ‑ntA, ‑nti, ‑U, ‑O, ‑UU, ‑ex, ‑nA
Ominaisuudennimet: ‑UUs ~ ‑Us
Kausatiivijohdokset: ‑(i)ttA-, ‑UttA-, ‑tUttA-, ‑OittA-, ‑tA‑, ‑stA‑, ‑ntA

Erityisesti verbien johdostyypeillä on morfologisesti kompleksisia alaryhmiä, jotka kuuluvat alatyyppeinä johdinaineksensa loppuosan edustamaan laajempaan johdostyyppiin.

 
Johdostyyppi Alatyypit
-(t)tA- ‑ttA-, ‑UttA-, ‑tUttA-, ‑ittA-, ‑OittA-, ‑tA-, ‑stA-, ‑ntA‑, ‑rtA-, ‑ltA-
-U- ‑U-, ‑tU-, ‑OitU-, ‑pU-, ‑UtU-, ‑VntU-, ‑ntU-, ‑(i)stU-, ‑(i)ttU-, ‑htU-

Esimerkiksi verbi lasketella on luettavissa niin ttele- kuin le-johdoksiinkin, verbi purkautua niin UtU- kuin U-johdoksiin ja adjektiivi ivallinen niin llinen-johdoksiin kuin myös (i)nen-johdoksiin niiden yhtenä morfologisena alatyyppinä.

Jos samanasuisella johtimella on semanttisesti ja jakaumaltaan selvästi kahdenlaista käyttöä, ne katsotaan eri johtimiksi eikä yhdeksi polyseemiseksi johtimeksi. Selvimpiä tällaisia tapauksia ovat fonologisesti identtiset verbin- ja nomininjohtimet, esim. verbinjohdin -i- (nokk-i-a) ja substantiivinjohdin -i (muist-i).

Jos vartalonlopustaan yhtenäisessä sanaryhmässä on läpinäkyvien kantasanallisten johdosten osuus pieni ja toisaalta läpinäkymättömien tai tulkinnallisten tapausten osuus suuri, on kyseenalaista, onko se nykykielen kannalta johdostyyppi. Johdostyyppeihin kyllä kuuluu aina läpinäkyvyydeltään eriasteisia sanoja (samoin kuin semanttisia poikkeustapauksiakin), mutta johdostyypiksi kutsuttavan ryhmän lekseemeistä valtaosan on oltava kiistattomia, läpinäkyviä johdoksia. Samalla johdostyyppi kuitenkin aina edustaa jotain muottia ja vartalotyyppiä (» § 148).

Huom. Johdostyypin koolla tarkoitetaan sen lekseemimäärää. Se vaihtelee johdostyypeittäin paljon eikä välttämättä ole ilmoitettavissakaan. Suurimmat johdostyypit ovat yleensä myös produktiivisia sekä johtimeltaan yleismerkityksisiä, esim. sellaisia joissa johtimen tehtävänä on lähinnä vain kantasanan sanaluokan muuttaminen (» § 156). Johdostyypin lekseemimäärän arvioimista vaikeuttaa useissa tapauksissa johdoksen ja perussanan rajan liukuvuus (» § 149), produktiivisissa johdostyypeissä lisäksi tilapäisten tai potentiaalisten lekseemien osuus. Sanakirjoissa tavataan esittää vain vakiintuneet lekseemit. Kun tässä kieliopissa esitetään johdostyypeittäisiä lekseemimääriä, termillä sanakirjalekseemi tarkoitetaan Suomen kielen perussanakirjan painetussa versiossa (1990–1994) hakusanana esiintyvää lekseemiä; lukumäärätietoihin sisältyy vain yhdistämättömiä sanoja, ei kyseisenlaisen johdoksen edusosanaan sisältäviä yhdyssanoja.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Yleistä

Sanan hahmo

Johto-opin käsitteitä

Muuta sananmuodostusta

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot