Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Sanarakenne ja sananmuodostus > Johto-opin käsitteitä > Johdostyyppi > Produktiivisuus > § 164 Produktiivisuus asteilmiönä

§ 164 Produktiivisuus asteilmiönä

Johdostyypin produktiivisuuteen kuuluu sen muodostuksen säännöllisyys ja kattavuus: muotin muuttujaosaan (» § 148 huom.) eli johdoksen kantasanaksi käy tällöin periaatteessa mikä hyvänsä sana kantasanalle mahdollisesta sanaluokasta.

Tässä kieliopissa produktiivisuus on synkroninen käsite ja asteilmiö. Nimitystä produktiivinen käytetään vain täysin tai hyvin produktiivisista tapausryhmistä. Täysi tai suuri produktiivisuus on ominaista paitsi kielen taivutusmuototyypeille myös joillekin johdostyypeille, esim. lAinen‑, (U)Us‑, minen‑, jA‑, ele- ~ ile‑, (mA)tOn- ja stix-johdoksille. Produktiivisen johdostyypin jäsenet ovat tyypillisesti läpinäkyviä, ja leksikaalistumia on vähän. Näiden tyyppien lekseemejä ei ole sanakirjoissa mitenkään kattavasti hakusanoina. Tyypin produktiivisuutta ilmentävät uudisjohdokset ovat aluksi tilapäisiä, vakiintumattomia sanoja; myöhemmin ne voivat vakiintua, tulla kuvatuksi sanakirjassa ja edelleen leksikaalistuakin.

Produktiivisessa johdostyypissä muuttujaosan eli kantasanan edustama luokka voi olla myös suppeampi kuin sanaluokka, esim. morfologisin, syntaktisin tai merkitysperustein rajautuva sanaluokan osa. Esimerkiksi teonnimien johdostyypeistä monien kantasanaksi käy vain fonologiselta rakenteeltaan tietynlainen verbi, mutta tämän tietyn rakenteen omaavista verbeistä muodostus voi sitten olla täysin kattavaa eli produktiivista (» § 222). Samoin esim. U-johtimisten verbien muodostus on mahdollista lähinnä vain transitiivisista, mutta ei intransitiivisista verbikannoista (» § 339).

Täysin tai hyvin produktiivisia sekä hieman vähäisemmässäkin määrin produktiivisia johdostyyppejä nimitetään karttuviksi. Nimitys kuvaa sitä, että johdostyyppiin voi jatkuvasti tulla uusia sanoja sekä tekstiyhteydessä ilmenevän luovan muodostuksen että tietoisen terminluonnin kautta.

Epäproduktiivisia puolestaan ovat ne johdostyypit, joiden johtimella ei juuri voi muodostaa uusia sanoja. Näille tyypeille on ominaista johdosten läpinäkymättömyys, leksikaalistuneisuus, vakiintuneisuus ja yleensä pieni lukumäärä. Epäproduktiiviseenkin johdostyyppiin on uusien sanojen tulo silti satunnaisesti mahdollista: olemassa oleva johdostyyppi on aina potentiaalinen sanojen muodostusmalli, muotti; malliksi riittää myös johdostyyppiä väljempi sanahahmo (» § 147).

Produktiivisuuteen liittyy kysymys siitä, milloin johtaminen tuottaa todellisia, aktuaalisia sanoja ja milloin vain potentiaalisia. Usein pystyy muodostamaan asultaan korrektin johdoksen, vaikka sanalle ei olisikaan käyttötarvetta (esim. seisomo ’seisomispaikka, ‑tila’) tai vaikka johdin ei semanttisesti sovi kyseisen kantasanan yhteyteen (?kaksikerroksisesti). Esimerkiksi stix-johtimisia adverbeja muodostetaan käytännössä vain tietynlaisista adjektiiveista (» § 373), mutta kuitenkin niiden muodostus adjektiiveista on luonnehdittavissa produktiiviseksi, substantiiveista sen sijaan ei.

Huom. Produktiivisuudesta on aiemmissa johto-opin kuvauksissa voitu erottaa mm. seuraavanlaisia asteita: (täysin/hyvin) produktiivinen – melko/jossain määrin/ehdollisesti produktiivinen/puoliproduktiivinen – niukasti/lievästi/vähän produktiivinen – satunnaisesti/marginaalisesti/sporadisesti produktiivinen – epäproduktiivinen.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Yleistä

Sanan hahmo

Johto-opin käsitteitä

Muuta sananmuodostusta

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot