Superlatiivimuodosteet al(hais)immillaan, enimmillään, vähimmillään luonnehtivat entiteetin tilaa määrän vaihtelun kannalta (a), joten ne ovat myös tavan adverbeja. Sisällöltään ne vastaavat pitkälti partikkeleita enintään, korkeintaan, vähintään, ainakin, jotka kuitenkin toimivat vain määritteinä määrää ilmaisevassa lausekkeessa, eivät itsenäisinä lausekkeina (b) (» § 847). Substantiiviset maksimissa(an), minimissä(än) luonnehtivat samoin määrällisesti entiteetin tilaa (c).
Summittaisuutta ilmaisevia partikkeleita ja adverbeja on koko joukko, esim. suunnilleen, arviolta, keskimäärin. Näistä partikkelia suunnilleen käytetään paitsi määrän ilmausten kanssa, myös sellaisenaan summittaisuutta ilmaisemassa. Likimain ilmaisee myös jonkin määrän alle jäävää arviota (» § 661) ja jokseenkin merkitystä ’melko’ (» § 666).
Summittaisuutta ilmaisevat myös sanat noin ja puhutussa kielessä siinä, esim. noin 10 %, siinä viiden maissa (» § 855).
Likimääräisyyden ilmauksissa esiintyvät sanat summassa, summa(n)mutikassa, summittaisesti, summittain eivät toimi nominin tai kvanttorin määritteinä vaan yleensä verbin tai verbi-ilmauksen määritteinä: Menemme ihan summassa johonkin paikalliseen ruokapaikkaan – – (E); Nyt pakenin jo aivan summamutikassa,– – (l).