Yhdyslauseilla voi olla yhteinen teema myös niin, että toistamaton jäsen tulkitaan erisijaiseksi ja mahdollisesti tehtävältäänkin erilaiseksi kuin ilmipantu jäsen. Tällainen käytäntö muistuttaa anaforaa, sillä myöskään anaforisen pronominin muoto ei ole riippuvainen korrelaatin sijamuodosta (» § 1428 – 1429). Puuttuvan elementin muoto tulkitaan jälkijakson verbin perusteella. Yleensä se on nominatiivisijainen subjekti. Tällainen erisijainen jäsen on mahdollinen lähinnä adverbiaalilauseissa; rakenne ei kuitenkaan ole läheskään yhtä yleinen kuin samasijaiseksi tulkittu.
Samatarkoitteisena ilmipantuna elementtinä voi olla ensinnäkin genetiivisubjekti:
Teema | ||
Hänen | täytyy säästää rahaa | jos |
aikoo ostaa talon. |
Ensimmäisen lauseen teemana voi olla myös partitiiviobjekti tai habitiiviadverbiaali, jolloin toisen lauseen puuttuva subjekti tulkitaan tämän kanssa samatarkoitteiseksi mutta nominatiivisijaiseksi:
Teema | ||
Tyttöä | harmitti | kun |
oli myöhästynyt. | ||
Lapsella | ei ollut nimeä | vaikka |
oli 4 kk. |
Ainakin direktiivin referoinnissa myös että-lauseesta voi puuttua nominatiivisijainen perussubjekti, joka saa tulkintansa ensimmäisen lauseen samatarkoitteisen paikallissijaisen NP:n perusteella:
Huom. Joskus subjektin ellipsi saattaa nojata myös edellisessä lauseessa olevaan genetiivimääritteeseen: Merja oli vastahakoinen. Työ kuului miehille. Lassen asia oli siivota piha, kun kerran ∅ rotiskon osti. Muitakin taloja he olivat katselleet. (k)