VISK - § 1178 Onko kaikki vajaalta vaikuttava ellipsiä?

SISÄLLYS > RAKENNE > Ellipsi > Yleistä > Rajankäyntiä: Ellipsi ja muu ilmipanemattomuus > § 1178 Onko kaikki vajaalta vaikuttava ellipsiä?

§ 1178 Onko kaikki vajaalta vaikuttava ellipsiä?

Taustoittava pykälä

Tässä luvussa käsitellään ellipsiä yhdyslauseissa, joissa toisesta lauseesta jätetään toistamatta ainesta, joka toisessa – yleensä ensimmäisessä – on läsnä. Yhdyslauseen veroisia tässä mielessä ovat myös eräät eri puhujien yhdessä koostamat puhejaksot. Esimerkiksi seuraavanlaiset puheenvuoron rajan ylittävät tapaukset luetaan elliptisiksi:

– Minä en enää tiedä mihin uskoa. – En minäkään. (k) | – Minä tarvitsen tuollaisen auton. – Niin minäkin. (k) | – Mitä se sitten on, minä kysyin. – Samanlaista moskaa mitä veeärrän vaunuissa tarjotaan. (k)

Tällaiset ilmaukset noudattavat samoja periaatteita kuin yhdyslauseetkin. Puhutun kielen kuvauksessa ei kuitenkaan ole tapana nimittää vastauksia tai muita jälkijäseniä elliptisiksi. Ne ovat kontekstissa sellaisinaan riittäviä. (» § 1020 – 1024, 1197.)

Kaikki vajaalta vaikuttava ei kirjoitetussakaan tekstissä ole tulkittavissa elliptiseksi. Esimerkiksi subjektilausekkeiden rinnastuksia ei pidetä elliptisinä ilmauksina; lauseen Tyttö ja poika leikkivät hiekkalaatikolla ei siis katsota redusoituneen ilmauksesta Tyttö leikkii ja poika leikkii. Sellaiset tapaukset puolestaan kuin Tyttö söi ja joi katsotaan lähinnä verbien rinnastuksiksi (» § 1180 huom.).

Elliptisiä eivät ole myöskään sellaiset rinnastustapaukset, joissa esim. adjektiivimäärite voidaan tulkita kahden eri substantiivin määritteeksi. Esimerkiksi ilmaus pienet pojat ja tytöt on kaksitulkintainen ilmaus, jossa sana pienet määrittää joko yksin poikia tai sekä poikia että tyttöjä (» § 1087).

Ellipsinä ei pidetä 1. ja 2. persoonan pronominisubjektin esiintymättömyyttä, jollaisissa tapauksissa verbin finiittimuoto identifioi subjektin, esim. Ymmärrätkö mitä yritän selittää? (k). Subjektin ellipsi koskee siis vain 3. persoonan ilmauksia.

Ellipsistä ei ole kysymys myöskään seuraavanlaisissa ilmauksissa, joissa verbin täydennystä ei ole lauseessa esitetty, koska se on itsestään selvä, epäolennainen tms. Täydennysten ilmipano onkin usein valinnaista (» § 460).

– – levätkää varastoon ja syökää. (k) | Kyllä minä osaan käyttäytyä – –. (k) | Minä menen nyt. (k)

Ellipsistä nämä esimerkit eroavat siinä, että tulkinta ei nojaa edellä ilmipantuun lausekkeeseen.

Eräissä tekstilajeissa vajaat ilmaukset ovat konventionaalistuneet. Esimerkiksi lehtiotsikot ovat usein syntaktisesti vajaita verrattuna kokonaiseen lauseeseen. Myös mainosten kieli suosii iskevää lyhyyttä.

Kiteytyneistä fraaseista, ohjeista ja varoituksista kuten Kiitos! Selvä! OK! Hengenvaara! Heti tänne! ja Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa » § 879 – 881.