VISK - § 1236 Suuntasija näkökulman osoittajana

SISÄLLYS > ILMIÖT > Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa > Paikallissijat > Olo- ja suuntasijaisuus > Suuntasijojen käyttö ilman siirtymää: jäi autoon, löytyi pihalta > § 1236 Suuntasija näkökulman osoittajana

§ 1236 Suuntasija näkökulman osoittajana

Suuntasijoja käytetään paikan ilmauksissa myös siten, ettei kyseessä ole siirtymä lähtöpaikasta tulopaikkaan. Etsimistä ja löytämistä tai löytymistä kuvaavien verbien paikkaa ilmaiseva adverbiaali on yleensä erosijainen, vaikkei puheena oleva entiteetti siirtyisi pois kyseisestä paikasta. Erosija ilmaisee etsijän tai löytäjän näkökulmaa, ei etsittävän entiteetin siirtymistä.

(a)

Meillä ei ole enää talvea ja sitä etsitään joko Alpeilta tai Pohjoismaista. (l) | – – löysin itseni suolta. (k) | Tavoitimme sen [joutsenen] sorakuopilta Vaasantien varrelta, – –. (l) | – – markkinoita tavoitellaan Venäjältä, Baltiasta ja Keski-Euroopasta. (l)

Abstrakti entiteetti, esim. uutinen, voidaan lukea jostakin tai kuulla joltakulta, mutta se ei lakkaa olemasta lähdepaikassaan. Ilmauksessa kuvataan kuitenkin informaation siirtymistä vastaanottajan näkökulmasta:

(b)

– – hän oli katsonut lehdestä, mikä on Amerikan listan kärjessä, ja valinnut lahjan sen mukaan. (L) | Me emme saaneet kuulla tästä Kallelta mitään; – –. (k)

Erosijaisen adverbiaalin saavat myös tapahtuman estymistä ja estämistä ilmaisevat verbit, vaikkei esim. subjektin tarkoite ole ollut kyseisessä paikassa tai tehtävässä (c). Tapahtuman kieltämistä ilmaisevien verbien yhteydessä tapahtuma saattaa olla käynnissäkin (d).

(c)

Anteeksi opettaja, että myöhästyin tunnilta, mutta – –. (E) | Vakavilta vammoilta onneksi vältyttiin, – –. (k) | Olisi elämän pettämistä kieltäytyä onnesta silloin, kun se tarjoutuu vastaanotettavaksi. (k) | – – ministerit ovat estyneitä hoitamasta tehtäviään. (l)

(d)

Taina kielsi minua puhumasta lapsen korville sopimattomia. (k)

Jäämistä ja jättämistä merkitsevien verbien paikkaa ilmaiseva adverbiaali on puolestaan tulosijainen, vaikka entiteetti olisi jo kyseisessä paikassa. Tulosija johtuu puhujan näkökulmasta asiaan, ei entiteetin siirtymisestä.

(e)

Kyrö tunnusti, että laukku ”todennäköisesti” unohtui häneltä huoltoasemalle. (E) | Jätin pesukoneen kylpyhuoneeseen pauhaamaan ja lähdin kirjoittamaan. | Ja sairaan piti syödä, tai muuten se jäisi sairaaksi. (k)

Tulosijainen lauseke voi ilmaista tapahtumapaikkaa, esim. Ensimmäinen pentu syntyi autoon, kun olimme matkalla klinikalle (E), mutta lause kokonaisuudessaan esittää tapahtuman kyseistä paikkaa koskevana muutoksena (autossa on muutoksen jälkeen vastasyntynyt koiranpentu). Ilmaukseen voi sisältyä paikkaan jäämisen merkitys. Vastaavassa olosijaisessa ilmauksessa esitetään pelkkä tapahtuma paikassa: Pentu syntyi autossa.

(f)

Mies kuoli raitiovaunun alle (L) | Se oli pyörtynyt vessaan. (k) | Jos joku nukahtaa pulpettinsa ääreen tai ruokapöytään, – –. (E)

Moniin väylää tai ulottuvuuksia ilmaiseviin sanontoihin sisältyy suuntaisuutta ilman siirtymisiä: Tie vie ~ kulkee ~ menee Lohjalta Saloon; Joulukuusi ulottuu lattiasta kattoon. Tällaiset ilmaukset esittävät havaitsijan kokemaa siirtymistä, eivät minkään entiteetin siirtymää.