VISK - § 1253 Lähtökohta, aihe ja muita abstrakteja merkityksiä

SISÄLLYS > ILMIÖT > Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa > Paikallissijat > Paikallissijojen muuta käyttöä > Elatiivi > § 1253 Lähtökohta, aihe ja muita abstrakteja merkityksiä

§ 1253 Lähtökohta, aihe ja muita abstrakteja merkityksiä

Elatiivi on erosija, jonka tulosijaisia vastineita ovat illatiivi ja translatiivi. Elatiivi on sisäpaikallissijoista esiintymätaajuudeltaan harvinaisin (» § 1227 taulukko 10), mutta sillä on koko joukko erilaisia tehtäviä. Elatiivista paikan ja tilan ilmauksissa » § 1239 – 1246 ja ajanilmauksissa » § 1249.

Elatiivin lähtökohdan ja lähteen merkitys näkyy ns. tuloslauseessa, jossa ilmaistaan, mistä tai kenestä tulee tai kehittyy jokin tai jonkinlainen (» § 904). Toiseksi lähteen merkitys ilmenee entiteetin valmistusmateriaalin ilmauksissa ja kolmanneksi tuntemuksen kokijaa tai havainnon lähdettä tarkoittavissa ilmauksissa.

Tuloslauseen lähtökohta:Suomesta tuli hotellihintojen halpamaa. (l) | Kuinka Helsingin työläiskaupunginosan Kallion tytöstä tuli presidentti? (E)

Valmistusaine:Minulla oli – – hihaton pusero paksusta yönsinisestä silkistä, – –. (k) | – – heidän itsestäänselvyyksiään painetaan hyvälle, parhaasta puusta tehdylle paperille. (k)

Tuntemuksen kokija:Ja jotenkin minusta tuntui, että lasten kanssa on mukava olla. (k) | Minkälaiset valmiudet meillä sinun mielestäsi olisi tähän? (k)

Lähdettä ilmaisevan elatiivilausekkeen voi tulkita merkitsevän instrumenttiakin: Vahtimestari sai puukosta Puotinharjussa (L).

Elatiivisijaisen lausekkeen keskeisiä tehtäviä on toimia syytä ja aihetta ilmaisevana adverbiaalina, joka liittyy verbiin, abstraktiin substantiiviin tai tilaa luonnehtivaan adjektiiviin tai adverbiin (» § 996, 587, 618).

Syy, aihe:Hän saattoi itkeä ilosta – –. (k) | Lind ehti jo masentua tapahtumattomuudesta, – –. (k) | Julian ei tarvinnut maksaa asunnosta eikä ruuasta, – –. (k) | Mattsson on kiinnostunut opettamisesta. (l) | He puhuivat rahasta, riitelivät rahasta. (k) | Siltalan teoria suomalaisista pelastustarinoista (l) | Ilmeisesti en luonnostani nauti työnteosta. (k) | Ai niin, haeppa minulle kuva pojasta. (k) | Olin todella kiitollinen sellaisesta lojaalisuudesta. (k)

Elatiivi ilmaisee puheenaihetta myös yksinäisen NP:n sijana:

Eilisestä vielä: Postman Blues oli hieno leffa. Kannatti valvoa. (E)

Elatiiville tyypillistä on ilmaista kosketuskohtaa, esim. Klikkaa tästä, niin saat lisätietoja! (E), sekä kokonaisuutta tai kokonaisuuden osaa, jolle tapahtuu jotakin tai jota luonnehditaan jonkinlaiseksi: Autosta hajosi moottori; Housut ovat polvista rikki (» § 1243 – 1244). Lisäksi elatiivilausekkeella ilmaistaan aukollista, läpimentävää väylää (» § 984).

Väylä: Kun saunaan astuu matalasta ovesta nöyrästi kumartaen, on kuin temppeliin tulisi. (l) | – – patteri lämmittää jalkoja ja ikkunasta vetää mahaan, – –. (k) | Seppä kurkistaa ovisilmästä – –. (k)

Elatiivi ilmaisee myös arvoa, jonka edestä jotakin mm. vakuutetaan tai myydään:

Arvo:– – se [auto] on vakuutettu 3,5 miljoonasta markasta. (l) | Satasesta vetoa ettei kaavu. (k)

Oman merkitysryhmänsä muodostavat tapaukset, joissa elatiivilauseke ilmaisee jaollista entiteettiä, jolla jokin – nominatiivisijaisella lausekkeella ilmaistu – paikka täyttyy tai josta se tyhjenee. Elatiivilausekkeella ilmaistaan myös puuttumista rakenteissa jostakin on pula(a) ~ puutetta.

Täyttyminen, tyhjeneminen, puuttuminen:Aikaa myöten taskutietokone täyttyy tärkeistä puhelinnumeroista ja muistiinpanoista. (l) | Kannas ja Laatokan-Karjala oli tyhjentynyt suomalaisista – –. (l) | – – pyyhkäisin jopa ikkunalaudan puhtaaksi tahroista ja leivänmuruista. (k) | Olisi hullua ajatella, että mikään tieteen keksintö sinänsä voisi puhdistaa ihmislajin kaikista harhakuvitelmistaan, – –. (l) | Varsinkin kuivana kautena vedestä on pulaa. (l) | – – ihmisillä alkaa olla jo puutetta ruokarahoista. (l)

MA-infinitiivin sijana elatiivi on teksteissä harvinainen (» § 1228 taulukko 12) joskin produktiivinen. Siirtymistä kuvaavien verbien yhteydessä se viittaa lokatiivisesti infinitiivin ilmaisemaan toimintaan, joka on ohi: Hän tuli syömästä. Se esiintyy rektion edellyttämänä estämistä ja loppumista merkitsevien verbien kanssa: Kiellän sinua lähtemästä; Yhtye lakkasi esiintymästä (» § 499, ks. myös » § 1236).

Huom. Eräät olotilaa ilmaisevat adverbit tai partikkelit sisältävät elatiivin päätteen: ennestään, entuudestaan; kahdestaan, puolestaan, pelkästään (» § 387).