Kieliopillisten sijojen merkitys liittyy rajattuuteen ja määräisyyteen (nominatiivi, genetiivi, akkusatiivi) tai rajaamattomuuteen ja epämääräisyyteen (partitiivi); genetiivi ilmaisee lisäksi spesifisesti omistussuhdetta. Nämä sijat ovat vakiintuneet myös osaksi monia kiteytyneitä ilmaustyyppejä ja sanontoja, joissa sijan erillistä merkitystä on vaikea spesifioida.
Kuten taulukosta 13 ilmenee, nominatiivi on ylivoimaisesti yleisimmin käytetty subjektin sija (lähes 90 %), ja predikatiivinkin sijana se on tavallisin (n. 60 %). Objektin yleisin sija taas on partitiivi (n. 58 %).
| HKV | Parole | HKV | Parole | HKV | Parole | |||||||
| % | n | % | n | % | n | % | n | % | n | % | n | |
| 89 | 5586 | 85,0 | 17668 | 21 | 761 | 24,8 | 3315 | 58 | 835 | 63,8 | 2827 | |
| 4 | 241 | 7,2 | 1489 | 20 | 718 | 18,4 | 2454 | 0 | 6 | 0,3 | 13 | |
| 1 | 29 | 0,8 | 108 | |||||||||
| 7 | 466 | 7,8 | 1631 | 58 | 2049 | 56,0 | 7465 | 41 | 592 | 35,9 | 1589 | |
| 6293 | 20788 | 3557 | 13342 | 1433 | 4429 | |||||||
| HKV-korpuksessa on mm. sanomalehti- ja tietokirjatekstejä (HKV 1980), samoin Parole-aineistossa (» § 1227). |
Huom. Helasvuon (2001a) keskusteluaineiston nominatiivisijaisista NP:istä (n = 986) valtaosa (n. 63 %) on subjektina. Muut esiintymät ovat yksinäisiä tai ”vapaita” NP:itä (n. 10 %, esim. Tää ruuanlaitto, tää kyllä joskus vähä rassaa (P); » § 1018), eksistentiaalilauseen NP:itä (8 %), objekteja (n. 5 %) ja muita (n. 7 %).
Edellinen pykälä