Abessiivisijainen lauseke ilmaisee sen, mitä ilman jokin on tai tapahtuu. Abessiivisijaisen substantiivin sisältävä lause ilmaisee tilanteen toteutumista ilman kyseistä entiteettiä tai entiteetin puuttumisesta huolimatta: Teetkö sen rahatta; Rakastan rajoitta. MA-infinitiivissä abessiivi taas ilmaisee, että tapahtuma tai tila ei toteudu: Hän lähti sanomatta sanaakaan; Voin jo kävellä tuntematta kipua (» § 515, 452, 1627 – 1628).
Substantiivin abessiivimuoto ei yksikössä voi saada kongruoivaa adjektiivimääritettä: *hyvättä rahatta, *suuremmatta ongelmatta. Mahdollisia ovat vain monikolliset komparatiivimuotoiset määritteet; monet niistä ovat vakiintuneita sanontoja. Abessiivi on siis vajaakäyttöisyytensä ja kiteytymisherkkyytensä vuoksi epätyypillinen sijapääte.
Semanttisesti yhtenäinen ryhmä abessiivisijaisia substantiiveja ovat estettä tai ongelmaa tarkoittavat kuten esteettä, rajoituksitta, vaikeuksitta, joiden merkitysvastine on useissa tapauksissa tOn-loppuisesta karitiiviadjektiivista muodostettu sti-adverbi, esim. esteettömästi, tai ilman-lauseke. Abessiivisijainen tavan adverbiaali ilmaisee lisäksi syyn, tuloksen, perusteen tai luvan puutetta taikka jonkin tilanteeseen liittyvän entiteetin puuttumista. Erityisesti otsikoissa abessiivin käyttö on varsin monipuolista.
Rektiosijana abessiivi esiintyy verbien jäädä ja jättää täydennyksessä. Kun sellaisena on MA-infinitiivi, jäädä-lause on merkitykseltään passiivinen (» § 1341).
MA-infinitiivin sijana abessiivi on suhteellisen tavallinen (» § 1228 taulukko 12). Sen sisältämä lauseke muodostaa olla-verbin kanssa merkitykseltään kielteisen verbiliiton. Se voi olla myös kielteinen tavan adverbiaali: jotakin tapahtuu ilman että puheena oleva toinen tilanne toteutuu.
Vakiintuneita ilmauksia ovat mm. pahaa aavistamatta ja tietämättä+POS sekä kommentteina esiintyvät puhumattakaan, on sanomatta(kin) selvää.
Huom. Osaa MA-infinitiivin abessiiveista käytetään adverbeina ja adpositioina: välttämättä, epäilemättä; huolimatta, riippumatta, lukuun ottamatta (» § 390).