VISK - § 1234 Partitiivin merkitys ja käyttö eri rakenteissa

SISÄLLYS > ILMIÖT > Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa > Kieliopilliset sijat > Partitiivi > § 1234 Partitiivin merkitys ja käyttö eri rakenteissa

§ 1234 Partitiivin merkitys ja käyttö eri rakenteissa

Partitiiviin kuuluu yleensä rajaamattomuuden merkitys (» § 1421). Rajaamattomuus voi tarkoittaa indefiniittistä määrää, joukkoa tai ainetta tai sitä, että tilanne esitetään päätepisteettömänä. Objektin sijana partitiivi on ehdottomasti yleisin (» § 1229 taulukko 13), mikä johtuu eri syistä. Ensinnäkin objekti on partitiivissa merkitykseltään kielteisessä lauseessa. Toiseksi partitiivi voi ilmaista objektin olevan tarkoitteeltaan jaollinen ja kvantitatiivisesti epämääräinen ja kolmanneksi kyse voi olla aspektiltaan rajaamattomasta lauseesta. (» § 930 – 933, 1498.)

Kieltolause: Pelkkä lahjakkuus ei tehnyt Jari Litmasesta Ajax Amsterdamin tähtipelaajaa. (l) | Kvantitatiivinen epämääräisyys: Maitoa ei juuri muualla ruokajuomana suosita ja kotikaljaakin moni ulkomaalainen vierastaa. (l) | Rajaamaton aspekti: Tätä työtä täytyy tehdä pitkällä tähtäyksellä, – –. (l) | Osa pankinjohtajista seurasi kokousta. (l) | Tietysti rakastan sinuakin. (k)

Subjektin sijana partitiivi on kaikkiaan suhteellisen harvinainen; se ilmentää kvantitatiivista epämääräisyyttä ja on tavallisin eksistentiaalisissa lauseissa (» § 916 – 919).

Meidän kerroksessa oli tauluja seinillä ja ikkunoilla kukka-amppeleita, – –. (k) | Kaikenlaisia tyyppejä kieppuu yksinäisten naisten perässä, – –. (k) | Pääruokana oli lammaspaistia, – –. (k) | – – välillä vettä tuli vihmoen, välillä kaatamalla. (k)

Predikatiivissa partitiivi heijastaa subjektin jaollisuutta tai ilmaisee mm. kokonaisuuden osaa tai materiaalia (» § 946, 952):

Jäätelö oli kylmää ja makeaa kuin kiitollisuus. (k) | Sekä työnantaja että työntekijät ovat tyytyväisiä tehtyihin sopimuksiin. (l) | Kuhmo on Suomea ja suomea. (l) | Se on kokonaan puuta ja siinä on naulatkin puuta – – katajaa kai. (k)

Kvantitatiivista epämääräisyyttä partitiivi osoittaa myös osman sijana (» § 973) sekä statusrakenteessa (» § 877):

Kanadaan palattuaan hän elätti itsensä vuosia lehtimiehenä. (l) | – – ja sitten talsitaan taas kymmeniä kilometrejä ihan eri suuntaan! (k) | Vääpelin viereen ryömi sotamies verta otsassaan – –. (k)

Aina partitiivilla ei ole rajaamattomuuden ilmaisemisen tehtävää. Sitä käytetään tyypillisesti esim. kysymyslauseen subjektin tai objektin sijana: Onkohan Mari Kaarsonia täs numerossa (p); Kuule tota liikeniskö teiltä yhtä mankkaa vähäks aikaa – – (p).

Partitiivisijainen substantiivilauseke on myös numeraalin tai mitta‑, osa- tai ryhmäsanan täydennys sekä komparatiivijohdoksen täydennys, eikä tällöinkään ole selvästi kyse rajaamattomuudesta, esim. kaksi pientä tyttöä, lasi maitoa, pala leipää, joukko pieniä lapsia; tyttöä pitempi, meitä paremmin (» § 636 – 637). Partitiivi on joidenkin adpositioiden täydennyksen muodollinen rektiosija, esim. sinua varten, ennen viittä, mutta saattaa ilmaista rajaamattomuuttakin: ympäri pihaa, keskellä kaupunkia; vrt. genetiiviin: pihan ympäri, kaupungin keskellä (» § 703 – 704).

Partitiivi on kiteytynyt eräisiin ilmaustyyppeihin. Partitiivisijaisella adverbiaalilausekkeella ilmaistaan syytä: Hän teki sen omaa tyhmyyttään (» § 997). Toiseksi partitiivilauseke ilmaisee reittiä liikeverbin objektina: Mene tätä tietä; Nousin rappuja ylös (» § 984). Eräät partitiivimuodot ovat leksikaalistuneet adverbiksi, esim. tapaa ilmaisevat kovaa, hiljaa, lujaa sekä lokatiiviset kaukaa, luota, takaa, ulkoa (» § 387). Partitiivia esiintyy lisäksi inkongruenteissa kiteymissä, joissa ensimmäisenä osana on tavallisimmin adessiivisijainen sana, yleensä demonstratiivi- tai interrogatiivipronomini: tällä kertaa, toisella tapaa, millä kohtaa, paremmalla aikaa. Ensimmäinen osa voi olla myös genetiivissä: jonkin aikaa.

Tervehdyksissä, toivotuksissa ja kommentoivissa ilmauksissa partitiivi on tyypillinen fraasien sija:

•

A:	Mitäs kuuluu ~ Mitäs sinä?
B:	Mitäs tässä ~ Mitäs minä.