Lukusanat erottuvat nominien joukosta muun muassa lausekkeenmuodostuksensa vuoksi. Toisin kuin millään muulla nominiryhmällä, lausekkeen rakenne riippuu sijasta: yksikön nominatiivissa oleva numeraali saa seurakseen partitiivimuotoisen substantiivilausekkeen ja toimii siis lausekkeen edussanana, mutta muissa sijoissa numeraali kongruoi substantiivilausekkeen edussanan kanssa:
Edussana | Edussana | ||
viisi | pientä sorsaa | viidellä pienellä | sorsalla |
kahdet uudet | kengät |
Muissa sijoissa kuin yksikön nominatiivissa numeraali toimii samoin kuin mikä tahansa adjektiivimäärite tai pronominitarkenne: viidellä sorsalla, pienellä sorsalla, muutamalla sorsalla. Substantiivi on siis lausekkeen edussana ja numeraali määrite. Se, että numeraali on yksikön nominatiivissa lausekkeen edussana, näkyy siitä että juuri se on lauseyhteyden vaatimassa muodossa. Partitiivimuotoinen NP ei voi yksin esiintyä samoissa lauseyhteyksissä merkityksen muuttumatta. Numeraali voi esiintyä yksinkin, kun konteksti kertoo minkä lukumäärästä on kyse.
Kumpaa rakennetta numeraalin sisältävä lauseke sitten noudattaakin, se on muodoltaan yksiköllinen mutta merkitykseltään monikollinen. Tämä näkyy lausekkeessa mahdollisesti olevista muista määritteistä (» § 790).
Myös yhdysnumeraalien sisäinen rakenne (» § 780) noudattaa numeraalin sisältävän NP:n mallia. Nominatiivissa edussanana tai ‑osana on ensimmäinen numeraali, johon toinen liittyy partitiivimuotoisena: viisisataa kuten viisi sorsaa. Muissa sijoissa edusosana on jälkimmäinen numeraali: viidessäsadassa kuten viidessä sorsassa. Yhdysnumeraali muodostaa kuitenkin oman kokonaisuutensa, kirjoitettiin se yhteen tai ei. Esimerkiksi numeraalia määrittävä yli tai alle ei liity yhdysnumeraalin osaan vaan pelkästään kokonaisuuteen: yli kaksisataa ~ *kaksi yli sataa.
Silloin kun numeraali on substantiivin kongruoivana etumääritteenä, lauseke on normaaliin tapaan edussanansa mukaan substantiivilauseke eli NP. Näin on perusteltua katsoa olevan myös nominatiivissa, kun numeraali on lausekkeensa edussanana. Kummallakin NP-tyypillä on samanlainen merkitys: ne viittaavat joukkoon, jonka jäsenten luokan ilmaisee substantiivi. Jakaumaltaankin tyypit ovat sikäli samanlaiset, että kumpikin voi esiintyä esim. subjektina: Kaksi pientä sorsaa seurasi emoaan; Kahdet uudet kengät maksaisivat liikaa.
Nominatiivimuotoisia numeraaleja voi pitää jakaumaltaan rajoittuneina substantiivimaisina nomineina. Tältä kannalta niitä voi verrata mitta-, määrä- ja osasubstantiiveihin, esim. litra, määrä ja joukko, sillä nämä saavat myös partitiivisijaisen NP-täydennyksen, tosin muissakin sijoissa kuin nominatiivissa (» § 592).
Huom. Numeraalit ovat nominatiivissa substantiivimaisempia kuin muissa sijoissa. Jos numeraalin sisältävä lauseke on partitiivissa (kahta pientä sorsaa), rakenteesta ei ilmene, että numeraali olisi substantiivin määritteenä, vaan sitä voisi pitää myös partitiivimuotoisena numeraalina, jolla on partitiivitäydennys. Tältä kannalta myös partitiivi, jolla merkitään kuten nominatiivillakin subjektia ja objektia, tekee numeraalista substantiivimaisemman kuin muut sijat.