SISÄLLYS > ILMIÖT > Imperatiivi ja muut direktiivit > Muut verbialkuiset direktiivit > Konditionaalimuotoinen väitelause direktiivinä > § 1659 Nukkuisit
nyt; jospa aloittaisimme
§ 1659 Nukkuisit
nyt; jospa aloittaisimme
Verbialkuisia väitelauseita,
joiden verbi on konditionaalin preesensisissä,
käytetään vetoomuksina ja pyyntöinä, kutsuina sekä etenkin muodollisissa
tilanteissa ehdotuksina ja kehotuksina. Selvimpiä tapauksia ovat
2. persoonan muodon sisältävät lausumat (a). Pyyntönä käytetään
myös kieltomuotoisia konditionaaleja (b), jotka kuitenkin voivat
asiayhteydestä riippuen saada myös kirjaimellisen tulkinnan (c).
Tyypistä veisitkö » § 1662.
(a)
Nukkuisit nyt.
| Harkitsisit vielä. (k)
| Menisit vaikka yliopistoon opiskelemaan,
– –. (k) | Kampaisit edes
tukkasi kunnolla tai opettelisit käyttämään
meikkejä. (k) | Soittaisit meille
joskus, – –. (k) | Tekisitte nyt
edes ehdollisen päätöksen. (k) | Olisitte kilttejä
toisillenne. (k) | Käyttäytyisitte nyt
kuin aikuinen mies. (k) | Mutta
ellette te nyt sitä yhteispäätöstä saa aikaan niin silloin jokainen
voi tehdä oman ehdotuksensa. – – Kirjoittaisitte mikä
se on jos se on se yhteisratkaisu. (p)
(b)
Et
veisi tätä postiin mennessäsi. | Et
veis mua autolla Noljakkaan. (p)
| Ette ottais mua mukaan. (p)
(c)
Mies sanoi: et
menisi niin herkästi mukaan, tulet niin pahalle mielelle. (k) ’älä
mene’ | Et viitsisi koko
ajan sanoa professori, pyydän. (k)
Kolmannessa persoonassa oleva toivomus on usein jokseenkin
synonyyminen jussiivimuotoisen (» § 1667) kanssa, esim. Pysyisi
kotonaan ~ Pysyköön kotonaan. Juuri
verbialkuiset, subjektittomat ilmaukset, joiden verbi on konditionaalissa,
ovat vakiintuneet ilmaisemaan toivomusta (d).
(d)
Kaavamainen
ja tunnollinen tuomari on yhtä tarpeellinen yhteiskunnassa kuin
terävä tutkiva journalisti. Molempia tarvitaan. Mutta heittäisivät molemmat
omaa lestiään. (L) | Mitä sitä lähtee
typerehtimään. Laitto ton kirotun – – lasilaatikon siihe joka ei
sovi ollenkaa, – – ottasivat, laittasivat sen
vanhan takaisin. (P)
Ehdotus voidaan muodostaa paitsi verbialkuisella konditionaalilauseella
myös sellaisella, jonka alussa on partikkeli jos(pa).
Verbialkuiseen lausumaan verrattuna jos-lauseet
ovat vähemmän vetoavia tai vaihtoehtoja torjuvia. Jos-lauseessa
verbi voi olla myös monikon 1. persoonan tai passiivin muodossa
(e). Direktiivisyydeltään rajatapauksia ovat nollapersoonaiset ja
yksikön 1. persoonan verbinmuodon sisältävät (mitä)
jos ‑ehdotukset, jotka ilmaisevat puhujan aikomusta
eivätkä eksplisiittisesti suuntaudu vastaanottajaan (f).
(e)
Puhelimessa
se on vaikeaa. Jos tulisit käymään täällä. (k)
| Joko vatsalaukkusi on tyhjä? Jospa menisimme yhdessä
raapimaan Laurin ovea? (k) | Jos
sovittaisiin niin, että pyritään olemaan puolessa tunnissa
valmiita. (k) | Jos alottaisimme tämän
keskustelukierroksen opposition edustajan puheenvuorolla. (TV)
(f)
Jos
lähtisi ongelle. | Mistähän sitä
aloittaisi? Jos lähtisi vaikka ihan alusta… (E)
| Mitä jos menisin Michelin kanssa
ravintolaan syömään ja juomaan hyvin? (k)
| Ku minä sitä sitte ajatteli että jos sitä kävis niinku
silmästä silmään lirkuttamassa – – että jos sitä lähtis vaikka
torstai-iltana käymään. (p)
Huom. Toivomusta merkitsevää konditionaalia on Kauppinen
(1998)
nimittänyt optatiiviksi. Vanhastaan fennistiikassa on kutsuttu optatiiviksi arkaistista, runokielessä
käytettyä morfologista tyyppiä ollos,
jolla on vain yksikön 2. persoonan muoto: Kuullos pyhä
vala, kallis Suomenmaa tai Nukkuos prinssini
vaan.
Edellinen pykälä