SISÄLLYS > RAKENNE > Vieruspari ja sekvenssi > Kannanottojen muodostama vieruspari > Samanmieliset jälkijäsenet > § 1214 Jälkijäsenessä itsenäisen
mielipiteen piirteitä
§ 1214 Jälkijäsenessä itsenäisen
mielipiteen piirteitä
Kumpikin puhuja voi esittää myös väitelauseen muotoisen
samanmielisen kannanoton, jolloin jälkijäsenen
esittäjä tarjoaa kannanottonsa ikään kuin omana itsenäisenä mielipiteenään.
Jälkijäseneen sisältyy tällöin yleensä enemmänkin kuin osoitus samanmielisyydestä.
Toinen kannanotto voi olla edellistä voimakkaammin ilmaistu (a),
sen tempuksenvalinta voi osoittaa, onko puhujalla spesifistä vai
yleispätevää kokemusta arvioitavasta asiasta (b), ja partikkeli joo vahvistaa
tulkintaa puhujasta sellaisena, jolla on aiempaa tietoa puheenaolevasta
asiasta (b–c).
(a)
| Lotta: | ↑no oli kiva ku mä sain yhteyden |
| Merja: | ↑no oli oikein kiva. (p)
|
(b)
| S: | Ai
sä sait puoltoistkilosen. |
| V: | Joo. Se oli tosi iso. |
| S: |
No se on hieno |
[joo. |
| V: | |
[Se oli komee ikinä nähny niin isoo rautuu. |
(c)
| Ritva: | Se on ihan kiva ajatus, |
| Virpi: | Se on hyvä ajatus joo. (p)
|
Jos vastaanottajalla ei ole puheena olevasta
asiasta omakohtaista kokemusta, hän joko ei esitä toista kannanottoa
tai liittää omaansa jonkin modaalisen varauksen:
(d)
| Raija: | Siin [muutossa] on varmaan kyllä kaikennäköstä. |
| Hanna: | On siinä illat kiinni tuolla
asunnon etsiminen vielä lisänä |
| Raija: | Nii::, |
| Hanna: | Nii et se on tietysti hyvin
sekavaa tää elämä |
| Raija: | Kyllä varmaan on. (p)
|
Edellinen pykälä