SISÄLLYS > RAKENNE > Vieruspari ja sekvenssi > Vierusparin lavennus > § 1218 Lavennus ja esijakso vierusparin
laajentajina
§ 1218 Lavennus ja esijakso vierusparin
laajentajina
Vieruspari käsittää vähimmillään kaksi perättäistä vuoroa,
mutta eri syistä sen yhteyteen voi tulla jokin sitä täydentävä tai
selittävä vuoro tai jakso. Tällaista nimitetään vierusparin lavennukseksi tai
laajennukseksi. Lyhimmillään lavennuksena on kysymys–vastaus‑parin
(a–b) tai direktiivin ja sitä seuranneen vastauksen (c) jäljessä
oleva ensimmäisen puhujan kuittaus. Se
voi osoittaa tiedon vastaanotetuksi joko tuttuna (a) tai uutena
(b), tai siihen voi sisältyä myös arvio (c). Luokkahuonekysymykseen
liittyy tyypillisesti kolmantena vuorona vastauksen arvioiminen
tai hyväksyminen (d).
(a)
| A: | Onks
teillä vielä avain tänne. |
| B: | On. |
| A: | Joo. Sitä mä aattelinki. (p)
|
(b)
| Sini: | Kukas se o, |
| Irja: | No se toi apulantaa
meille? |
| Sini: | Aha, (p)
|
(c)
| Valm.: | Yritä Antti vielä vaa, vielä vaa, |
| | [pelaaja yrittää] |
| Valm.: | Hyvä, (p; Rantala-Ekholm 1999)
|
(d)
| Opettaja: | no jotta se toinen kala pysyisi sen suussa, mitä siellä suussa
pitää olla, Kimmo? |
| Kimmo: | hampaita. |
| Opettaja: | joo. (P; Keravuori 1988: 109)
|
Vierusparin eteen sijoittuvaa valmistelevaa
jaksoa sanotaan esijaksoksi eli
esisekvenssiksi. Esijaksolla puhuja tarkistaa jonkin seikan, joka
on edellytyksenä varsinaisen puhetoiminnon toteutumiselle (e). Jotkut puhetoiminnot kuten pyynnöt ja ehdotukset
edellyttävät onnistuakseen tiettyjen ehtojen voimassaoloa. Ne voivat myös
olla arkaluontoisia toimintoja, koska ne asettavat vastaanottajalle
velvoitteen. Juuri pyyntöjä ja ehdotuksia valmistellaankin usein
esisekvenssillä (f).
(e)
| S: | Liisa
Metsälä huomenta. |
| V: | Huomenta, |
| S: | Onko hetki aikaa. |
| V: | Joo |
| S: | Kuule: kirjaston
puolest ei tulis nyt kukaa tänä iltana. (p) |
(f)
| J: | Hei onko
ne Simpsonin nauhat ni vielä tallessa. |
| S: | Oon? |
| J : | Voisittekos eänittee sille uusia. (p)
|
Tyypillinen lavennettu vieruspari on kaavamaisesti
esitettynä seuraavanlainen.
| 1 |
Esisekvenssi |
Asiakas: |
Onks teillä mikroa täällä? |
| 2 |
|
Myyjä: |
On. |
| 3 |
Pyyntö |
Asiakas: |
Saaks sitä lainaan. |
| 4 |
|
|
(0.5) |
| 5 |
Perustelu |
Asiakas: |
Jos panee vähän maitoa lämpenemään. |
| 6 |
Vastaus |
Myyjä: |
Joo. |
| 7 |
Kuittaus |
Asiakas: |
Hienoa. (p) |
Jos esisekvenssillä testattu ennakkoehto
ei täyty, mahdollista pyyntöä ei jouduta esittämään eikä kysyjä
näin ollen tule torjutuksi.
Uutisen kertominen edellyttää että vastaanottaja saadaan
asettumaan kuulijaksi. Niinpä uutisen perillemenoa voidaan valmistella
esikysymyksillä. Tavallisimpia esijakson avauksia ovat kysymykset
tyyppiä tiedätkö mitä, arvaa
mitä. Odotuksenmukainen vastaus on no(h),
jolla kuulija osoittaa asettuvansa uutisen vastaanottajaksi (g).
(g)
| Veera: | Moikka. Tiätsä mä yritin soittaa sulle arvaa
mitä mä tein. |
| Anna: | Nohh |
| Veera: | Mä menin sinne seuraavana päivänä
viideltä. (p) |
Varsinkin jännittäviä tai huonoja uutisia
kerrottaessa kysymyksellä voidaan myös ehdottaa, että kuulija arvaisi
mitä kerrottavaa toisella on. Seuraavassa uutisen kertomisjaksossa
kaksi ensimmäistä vierusparia ovat arvuuttelevia esijaksoja. Ensimmäisessä
etujäsenenä oleva lausuma on deklaratiivimuotoinen, ja siihen tulee vastaukseksi
kysyvä adverbi kui; jälkimmäisessä etujäsen
on kysymys, johon jälkijäsenenä on yksisanainen partikkelivuoro no.
Kummallakin partikkelilla vastaanottaja siirtää vuoron takaisin
kertojalle. Itse uutinen esitetään perusteluiden jälkeen rivillä
9, ja siihen tulee jälkijäseneksi uutisen vastaanottamisen merkki,
hämmästystä osoittava partikkeli oho (r.
10).
| 1 |
Esisekvenssi 1 |
S: |
Ei mut tää on muute iha hirvee
tilanne mulla, |
| 2 |
|
V: |
Kui. |
| 3 |
Esisekvenssi 2 |
S: |
Siis arvaa mitä paino. |
| 4 |
|
V: |
No: |
| 5 |
Uutisen |
S: |
Et kuule mä oon mussuttanu noit
dominokeksejä täs koko kesän |
| 6 |
valmistelu |
|
ja |
[syksyn ja tota ni sit mä en
eihän meil mitään puntarii tääl oo ollu |
| 7 |
|
V: |
|
[Porsas |
| 8 |
|
S: |
Nii. |
| 9 |
Uutinen |
S: |
mut ku seiskytkahdeksan
kiloo. |
| 10 |
Vastaanotto |
V: |
Oho onks se
paljo sulle. |
| 11 |
S: |
No se on kuule heilahtanu se oli
kesän alus seitenkolme. |
| 12 |
|
V: |
Ohhohh hoh (p) |
Huom. Keskustelunanalyyttisessa kirjallisuudessa käytetään
nimitystä laajennus erityyppisistä vierusparin eteen, väliin tai
jälkeen tulleista aineksista. Koska laajennus-termi on tässä kieliopissa
eri käytössä, toisin sanoen lausekkeen edussanaan liittyvien täydennysten
ja määritteiden yhteisnimityksenä, vieruspariin liittyviä laajennuksia
on sekaannuksen välttämiseksi nimitetty lavennuksiksi.
Edellinen pykälä