SISÄLLYS > RAKENNE > Vieruspari ja sekvenssi > Kysymys–vastaus-vieruspari > Vastaaminen > Väitelauseiden ja lausekkeiden tulkinta kysymykseksi > § 1207 Ymmärrystarjokas päätelmää
tarkistamassa
§ 1207 Ymmärrystarjokas päätelmää
tarkistamassa
Deklaratiivilauseita voidaan tietyillä ehdoin tulkita kysymyksiksi. Ensinnäkin vaikka
edellisen puhujan esittämässä vuorossa ei varsinaisesti ole ollut
mitään epävarmasti kuultua tai ymmärtämättä jäänyttä, vastaanottaja
voi pyytää puhujaa täydentämään lausumaansa tai tarkistaa, onko
tehnyt oikean päätelmän. Tarkistus tehdään yleensä väitelauseella
tai pelkästään tarjoamalla vahvistettavaksi yksittäistä sanaa tai lauseketta.
(Hakukysymyksistä tarkistuskysymyksinä » § 1211.) Tällaiseen ymmärrystarjokkaaseen voi
liittyä kysyvä partikkeli vai (» § 1701)
sekä sen lisäksi tai sijasta erilaisia päättelyä osoittavia partikkeleita
kuten nii että, ai (että)
tai (eli) siis.
Päättelyä ilmentävä lausuma voi olla useammanlaisessa suhteessa
edeltävään vuoroon. Esimerkissä (a) kysyjä kommentoi edelliseen
kysymykseensä saamaansa vastausta päätelmällä, johon hakee vahvistusta.
Puhuja S vahvistaa ymmärrystarjokkaan Ai se lähtee
siitä partikkelilla niin.
Esimerkissä (b) päätelmä on merkitty edellisestä juontuvaksi vuoronalkuisella nii(n)
et ‑partikkeliketjulla, esimerkeissä (c–d) partikkeliketjulla eli
siis. Ymmärrystarjokkaan voi muodostaa samalla
tavalla kuin vastauksen vaihtoehtokysymykseen, siis esittämällä
kokonaisen lauseen (b–c) tai käyttämällä pääverbin ellipsiä (d).
(a)
V: | Millä
hitolla sen oot käyntiin sait, |
S: | Mä oon painanu semmost nappii, |
V: | Ai se lähtee siitä. |
S: | Niin ky- hhh .hh (p) |
(b)
Potilas: | Joo heiän kissa mutta ku se on nyt kolmen
kuukauen vanha niin se on niin pieni ett se ei uskaltanu jättääs
sitä yksin kotia, ja tuota |
Lääkäri: | Nii et, et se on
vähän niinku ↑hoidossa. |
Potilas: | Ne on niinkun
hoidossa nyt mulla. |
Lääkäri: | Juu juu. (P) |
(c)
KP: | Siinä
mun mallissahan ei ole tai siinä mallin esimerkissä en ole lähtenyt alentamaan tuotantoverotusta
koska katson että tää valtion velka on niin korkea että sitä on
syytä alentaa, ja |
TH: | eli siis yritykset maksavat
yhtä paljon maksuja kuin nytkin. |
KP: | yritykset maksavat ihan yhtä paljon
veroa ku tälläki hetkellä – –. (tv) |
(d)
J: | No
lähet sä käymää siellä Leevi luona? |
E: | Em mä tiiä. |
| (1.0) |
J: | No, |
| (1.1) |
J: | Eli siis et
lähe. |
E: | E:m mä varmaankaa. (p)
|
Pitemmästä vuorosta vastaanottaja voi poimia
tietyn osan ja sillä tavoin merkitä juuri sen itselleen uutiseksi
tai muuten huomionarvoiseksi (e). Hämmästelyä osoittaa myös prosodia,
sävelkorkeuden nousu (merkitty nuolella):
(e)
S: | Eikä
ne osannu neuvoo – – ku se ei- Se kyseinen opettaja
ei tienny et mitä: |
| miten ne vastaa toisiaan ni mä en voinu tehä siel
mitää |
M: | Aijaa. |
| (.) |
M: | ↑Ei
tienny miten ne vastaa
toisiaa. |
S: | Nii siis ei
ku Tarvii opon kans soittaa ja niinku
miten ne |
| kurssit vastaa toisiaan
– –. (p) |
Kieltoverbillä alkava väitelause,
jossa ei ole lausumapartikkelia nii(n) et tai eli, liittyy
edeltävään puheeseen; jaksossa on edellä saattanut olla interrogatiivimuotoinen
kysymys (f). Pronominisubjektiton ja näin ollen kieltoverbillä alkava
väitelause on kontekstissaan yksiselitteisesti kysymys.
(f)
L: | No
ooks sä pelannu jalkapalloo, |
P: | En o pelannu. |
L: | Et oo hyppiny
pituutta tai korkeutta, |
P: | En oo. |
L: | Et o pudonnu
mistään, |
P: | Ei. (P; Korpela 2007) |