VISK - § 1207 Ymmärrystarjokas päätelmää tarkistamassa

SISÄLLYS > RAKENNE > Vieruspari ja sekvenssi > Kysymys–vastaus-vieruspari > Vastaaminen > Väitelauseiden ja lausekkeiden tulkinta kysymykseksi > § 1207 Ymmärrystarjokas päätelmää tarkistamassa

§ 1207 Ymmärrystarjokas päätelmää tarkistamassa

Deklaratiivilauseita voidaan tietyillä ehdoin tulkita kysymyksiksi. Ensinnäkin vaikka edellisen puhujan esittämässä vuorossa ei varsinaisesti ole ollut mitään epävarmasti kuultua tai ymmärtämättä jäänyttä, vastaanottaja voi pyytää puhujaa täydentämään lausumaansa tai tarkistaa, onko tehnyt oikean päätelmän. Tarkistus tehdään yleensä väitelauseella tai pelkästään tarjoamalla vahvistettavaksi yksittäistä sanaa tai lauseketta. (Hakukysymyksistä tarkistuskysymyksinä » § 1211.) Tällaiseen ymmärrystarjokkaaseen voi liittyä kysyvä partikkeli vai (» § 1701) sekä sen lisäksi tai sijasta erilaisia päättelyä osoittavia partikkeleita kuten nii että, ai (että) tai (eli) siis.

Päättelyä ilmentävä lausuma voi olla useammanlaisessa suhteessa edeltävään vuoroon. Esimerkissä (a) kysyjä kommentoi edelliseen kysymykseensä saamaansa vastausta päätelmällä, johon hakee vahvistusta. Puhuja S vahvistaa ymmärrystarjokkaan Ai se lähtee siitä partikkelilla niin. Esimerkissä (b) päätelmä on merkitty edellisestä juontuvaksi vuoronalkuisella nii(n) et ‑partikkeliketjulla, esimerkeissä (c–d) partikkeliketjulla eli siis. Ymmärrystarjokkaan voi muodostaa samalla tavalla kuin vastauksen vaihtoehtokysymykseen, siis esittämällä kokonaisen lauseen (b–c) tai käyttämällä pääverbin ellipsiä (d).

(a)

V:	Millä hitolla sen oot käyntiin sait,
S:	Mä oon painanu semmost nappii,
V:	Ai se lähtee siitä.
S:	Niin ky- hhh .hh (p)

(b)

Potilas:	Joo heiän kissa mutta ku se on nyt kolmen kuukauen vanha niin se on niin pieni ett se ei uskaltanu jättääs sitä yksin kotia, ja tuota
Lääkäri:	Nii et, et se on vähän niinku ↑hoidossa.
Potilas:	Ne on niinkun hoidossa nyt mulla.
Lääkäri:	Juu juu. (P)

(c)

KP:	Siinä mun mallissahan ei ole tai siinä mallin esimerkissä en ole lähtenyt alentamaan tuotantoverotusta koska katson että tää valtion velka on niin korkea että sitä on syytä alentaa, ja
TH:	eli siis yritykset maksavat yhtä paljon maksuja kuin nytkin.
KP:	yritykset maksavat ihan yhtä paljon veroa ku tälläki hetkellä – –. (tv)

(d)

J:	No lähet sä käymää siellä Leevi luona?
E:	Em mä tiiä.
	(1.0)
J:	No,
	(1.1)
J:	Eli siis et lähe.
E:	E:m mä varmaankaa. (p)

Pitemmästä vuorosta vastaanottaja voi poimia tietyn osan ja sillä tavoin merkitä juuri sen itselleen uutiseksi tai muuten huomionarvoiseksi (e). Hämmästelyä osoittaa myös prosodia, sävelkorkeuden nousu (merkitty nuolella):

(e)

S:	Eikä ne osannu neuvoo – – ku se ei- Se kyseinen opettaja ei tienny et mitä:
	miten ne vastaa toisiaan ni mä en voinu tehä siel mitää
M:	Aijaa.
	(.)
M:	↑Ei tienny miten ne vastaa toisiaa.
S:	Nii siis ei ku Tarvii opon kans soittaa ja niinku miten ne
	kurssit vastaa toisiaan – –. (p)

Kieltoverbillä alkava väitelause, jossa ei ole lausumapartikkelia nii(n) et tai eli, liittyy edeltävään puheeseen; jaksossa on edellä saattanut olla interrogatiivimuotoinen kysymys (f). Pronominisubjektiton ja näin ollen kieltoverbillä alkava väitelause on kontekstissaan yksiselitteisesti kysymys.

(f)